Ongelmallinen kolesteroli

Olen 64 v nainen ja täysin terve. En ole koskaan tupakoinut, olen lähes normaalipainoinen, liikun paljon, syön terveellisesti. Ongelmani on ollut kohonnut kolesteroli n. 20 v ajan. Viittä eri lääkevalmistetta kokeiltu, joista kaikista gt-arvon nousu, max 250. Nyt olen ollut 6 vuotta ilman lääkitystä, ruokavalio. Viime mittauksessa kok.kol. 8.2. Nyt mietityttää, pitäisikö taas jotakin lääkettä kokeilla, vai voisiko tuolla arvolla olla ilman lääkitystä, kun ei mitään riskitekijöitä ole. 
Sydänpuolen tutkimuksia (holterointi, polkupyörä ergometri) tehtiin ja kaikki oli ok. Em tutkimukset siksi, että oli ohimeneviä rytmihäiriöitä, mitkä todettiin hyvänlaatuisiksi.   
Suvussa on kolesteroliongelma. Isäni sai aivoinfarktin ja vas.halvauksen. Äidilläni oireeton pieni syd.infarkti. Yksi siskoistani kuoli syd.infarktiin, 75-vuotiaana, vaikka hänellä kolesteroli lääkkeillä hyvällä tasolla, eikä muitakaan terv.ongelmia. Kolmella siskollani on ollut pieni aivoinfarkti ohimenevin oirein (lyhytkestoinen puheongelma/pyörtyminen).

Pitäisikö uudelleen hakeutua lääkäriin tuon 8.2:n vuoksi. Hdl 1.66. Trigl.1,16.  En ole kovin innostunut lääkityksen aloittamiseen niiden monien sivuvaikutuste vuoksi. Mutta mikä olisi viisasta?

Kiitos vastauksesta!

14.4.2017
kolesterolikko

Kuten suomalaisessa Käypä hoito -suosituksessakin sanotaan, yksittäisiä kolesteroliarvoja ei pidä hoitaa, vaan hoito perustuu valtimosairauksien kokonaisriskin arvioon. Kysyjä kertoo, että muut hoidettavat vaaratekijät ovat kunnossa eli hän ei tupakoi, ei ole ylipainoa, diabetesta eikä kohonnutta verenpainetta. On kuitenkin kaksi asiaa, joihin ei voi omilla elintavoillaan vaikuttaa: ikääntyminen ja geenit. Riskin arviointiin on olemassa suomalaiseen väestöön perustuva laskuri, joka löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuilta (www.thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/finriski-laskuri). Tämän mukaan kysyjän riski saada sydän- tai aivoinfarkti seuraavan 10 vuoden aikana on noin 7 %, kun se ilman vaaratekijöitä olisi 3 %.

Kysymys on primaaripreventiosta, eli ensimmäisen valtimotapahtuman ehkäisystä terveellä henkilöllä. Kun valtimotapahtuman ensimmäinen ilmentymä voi olla sydänäkkikuolema tai peruuttamaton aivohalvaus, onko parempi ehkäistä kuin katua jälkikäteen? Vastaus on helppo, tietysti olisi parasta ehkäistä tauti ennen vahinkoa. Ongelmana vain saattaa olla kysymyksessä esitetty lääkkeiden sopimattomuus, sillä emme myöskään halua aiheuttaa haittaa terveille henkilöille. Kysyjä kertoo, että useita eri statiineja on sinnikkäästi yritetty, mutta lääkkeet ovat aiheuttaneet merkittävää maksaentsyymiarvojen nousua. Todennäköisesti hoitava lääkäri on siis jo kokeillut kaikkia markkinoilla olevia statiinivalmisteita. Etsetimibi (Ezetrol) estää kolesterolin imeytymistä, mutta kolesterolia laskeva vaikutus on valitettavasti statiineja heikompi. Lääkettä kannattaa silti ehkä kokeilla. Tehokkaampi vaihtoehto olisi uudet PCSK9-estäjät, jotka ovat kahden viikon välein pistoksena annosteltavia valmisteita. Nämä lääkkeet ovat kuitenkin vielä hyvin hinnakkaita, eikä niistä saa korvausta. Ehkä tulevaisuudessa tutkimustiedon karttuessa ja hintojen laskiessa näitä lääkkeitä kannattaa harkita. Lisäksi kannattaa vielä kertaalleen tarkastaa, että ruokavalio on varmasti optimaalinen.

18.4.2017

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri