Rytmihäiriölääkitys

Olen 67 vuotias nainen . Minulla on eteisvärinä todettu 2011. 2012 laitettu tahdistin taukojen vuoksi. Ablaatio tehty 2013, jonka jälkeen ei ole todettu eteisvärinää. Sen sijaan on kammiolisälyönteisyyttä, jota ajoittain paljon. Lääkkeenä bisosborol 5mg puoli tab 2 kertaa pv, metforem 2 tab pv. primaspan 1 tab ja tampocor neljännes tab aamuin illoin, jonka käytön lopetin lääkärin ohjeen mukaan, koska on eteivärinälääke. Tahdistinkontrolli käynnissä, vaihdettiin bisosborol verpamil 40 mg 3 päivässä tarvittaessa. Lääkäri sanoi seurata kahdenviikon ajan. Nyt olen ottanut kahtena eka päivänä 2 tab / päivä  ja kolmantena 3 tab. Pulssini on korkeampi kuin aikaisemmin 87 ennen lääkkeen vaihtoa oli 70 kahta puolta. Yöllä herätessä sydän lyö kovaa, menee vähän aikaa tasoittumiseen. Mietin lääkkeen sopivuutta minulle.

5.1.2017
Sinttu

Potilaalla esiintyy oireista kammiolisälyöntisyyttä. Hoidoksi on nyt vaihdettu Verpamil-valmiste (verapamiili), jota potilas on ottanut pieniä annoksia. Mainittu Verpamil 40 mg 1 tabletti 3 kertaa päivässä on pienin käytössä oleva annostus tätä lääkettä ja onkin ymmärrettävää, että potilas kokee sydämen tykyttelyä nyt kun beetasalpaajalääkitys (bisoprololi) on jäänyt pois. Verpamil-lääkitys aloitetaan usein kuvatulla tavalla ja lääkkeen ongelmana on sen lyhytvaikutteisuus (otettava 8 tunnin välein). Jatkohoidossa käytetäänkin pitkävaikutteista valmistetta, jolloin annostelu on vain kerran päivässä (esim. Isoptin retard 120 mg tai 240 mg aamuisin). Kannustan yrittämään vielä verapamiili-valmisteella, ehkä kuitenkin pitkävaikutteisella vaihtoehdolla.

Tärkeää olisi myös huolehtia eteisvärinän antikoagulaatiohoidosta. Käytössä oleva Primaspan-lääke ei ole antikoagulantti, eikä sillä ole nykykäsityksen mukaan enää sijaa eteisvärinäpotilaan aivohalvauksen estossa. Koska kysyjä on yli 65-vuotias nainen, tulisi harkita oikeaa antikoagulaatiohoitoa. Mahdollisesti onnistuneen katetriablaatiohoidon vuoksi lääkitystä ei ole tällä hetkellä käytössä, tosin nyttemmin antikoagulaatiohoitoa pyritään herkemmin jatkamaan, vaikka oireista eteisvärinää ei enää esiintyisikään. Oma kardiologi on varmasti pohtinut asian kyseisen potilaan kohdalla.  

10.1.2017

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri