|
| Kun puotilalainen Anita Hyyrynen muutti kotikadulleen
50 vuotta sitten,
katupuut olivat vasta taimia. Nyt ne peittävät vastakkaiset talot kokonaan. |
Lähestyvä remontti huolestuttaa ikäihmisiä monin tavoin, kustannukset eivät ole ainoa asia. Kun korjausmiehet valtaavat talon, rollaattorilla liikkuva eläkeläisrouva kannetaan sukulaisten luo hissittömän talon neljänteen kerrokseen, josta hän ei pääse ulos kolmeen kuukauteen. Tämän naapuri, aktiivinen ikäihminen hänkin, ratkaisee remonttiongelman vaihtamalla ison asuntonsa pienempään. Samaan aikaan, kun hän jännittää uuteen asuntoon muuttoa toiselle puolelle kaupunkia, hän murehtii luopumista vanhasta kodista sekä tutusta ympäristöstä ihmisineen. Ristiriitainen tilanne käy lopulta vanhuksen voimille ja hän joutuu siirtymään palvelutaloon, joka sijaitsee onneksi samassa kaupunginosassa.
Rouvien kanssa samassa rapussa asuva vanhapoika sen sijaan aikoo asua jääräpäisesti remontin keskellä, tai ehkä hän ei osaa etsiä väliaikaista asuntoa. Kun remontti vihdoin valmistuu, on hänen kohdallaan tapahtunut pieni ihme. Koska hissit eivät olleet käytössä ja wc sijaitsi pihalla kontissa, mies joutui pitkästä aikaa kipuamaan portaita. Jalat kuntoutuivat harjoittelussa niin, että kotitalon palattua arkeen, hän ei tarvinnut enää kävelykeppiä.
Selvitys väistöasuntojen tarpeesta
Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen sosiaali- ja lähityön
päällikkö
Merja Etholén-Rönnbergin mukaan taloyhtiöiden
peruskorjaukset ovat ikäihmisille suuri asia, joka on esillä
päivittäin vanhusten palveluissa ja kotihoidossa.
- Asiakkaat puhuvat paljon remontteihin liittyvistä kysymyksistä ja
me pyrimme auttamaan heitä mahdollisuuksien mukaan. Palvelutarpeen
arviointi, johon kaikki 75 vuotta täyttäneet ovat oikeutettuja, ei
kuitenkaan tavoita syrjäytymisvaarassa olevia, jotka kaipaisivat
sitä eniten, Etholén-Rönnberg sanoo.
- Päällimmäisenä haasteena on sopivan väistöasunnon löytäminen
ikäihmiselle. Tämä ongelma lisääntyy Helsingissä ja todennäköisesti
muissakin suurissa kaupungeissa, koska yhä enemmän vanhoja
kerrostaloja menee remonttiin lähivuosina.
Kaupunki pystyy tarjoamaan vain harvoja väliaikaisia
vuokra-asuntoja vanhusten palvelutaloista remontin ajaksi. Joitain
palvelutaloja on käytetty niiden remonttien aikana, jolloin
rakennukset on tyhjennetty omista asukkaista, mutta lyhytaikainen
evakkoasuminen on onnistunut. Yksityiset palvelutalot ovat myös
sijoittaneet satunnaisesti remonttipakolaisia.
- Sosiaaliviraston vanhusten palvelut ovat luopumassa asuntojen
välivuokrauksesta ikäihmisille, koska ikäihmisten tulee olla
samanarvoisia muiden kaupunkilaisten kanssa asunnon saannissa.
Tehtävämme ei ole asunnosta huolehtiminen vaan huolenpidon ja
hoivan tarjoaminen ikäihmisille. Valtakunnallisena tavoitteena on
ikääntyneiden mahdollisuus asua omassa kodissa, mihin tuotetaan
hänen tarvitsemansa palvelut toimintakyvyn arvioon perustuen,
Etholén-Rönnberg selvittää.
Vanhusten palvelussa ei kuitenkaan yllätytä, kun sinne soittaa
hätääntynyt isännöitsijä ja kysyy, mitä tehdä ikäihmisen kanssa,
joka asuu kotona remonttimiesten pyrkiessä asuntoon eikä ole
kuullut putkien uusimisesta mitään.
Kaupungin vuokrataloissa asuvien vanhusten asema on
peruskorjauksissa valoisampi, koska vuokranantaja pystyy
järjestämään väliaikaisen asumisen, usein jopa naapuritalosta.
Myös Helsingin sosiaalilautakunta on havahtunut ikäihmisten
väliaikaisten asuntojen tarpeeseen taloyhtiöiden putkiremonttien
aikana ja pitää asian selvittämistä tärkeänä. Lautakunnan
kaupunginhallitukselle antamassa lausunnossa toivotaan selvitystä
siitä, miten suurta joukkoa ikääntyneitä kotitalojen suuret
peruskorjaukset koskevat ja mitä ongelmia tilanne tuo mukanaan.
Toistaiseksi tästä ei ole koottu tietoa.
Sosiaalilautakunta näkee, että kaupungin varautumista ikäihmisten
väliaikaisen vuokra-asumistarpeen syntyyn isojen peruskorjausten
yhteydessä on perusteltua selvittää maankäytön ja asumisen
toteutusohjelman piirissä. Tilannetta voitaisiin parantaa muun
muassa korjausavustuksilla, ohjauksella ja neuvonnalla.
Muistiongelmaista muutokset pelottavat
- Taloyhtiön lähestyvään putkiremonttiin ja muuttoon pois kotoa
väliaikaisesti tai kokonaan on helpompaa sopeutua, kun on henkistä
ja fyysistä kanttia. Ikääntyneelle remontti on kuitenkin melkoinen
rasitus ja lisää varmasti stressiä sekä siitä johtuvia fyysisiä
oireita, kertoo Helsingin kotihoidon ylilääkäri, geriatri
Merja Iso-Aho havainnoistaan helsinkiläisten
ikäihmisten parissa.
Hän on kuitenkin eniten huolissaan muistisairaiden selviämisestä
remonttisirkuksessa. Kun oleminen uudessa asunnossa käy
ylivoimaiseksi tai vanha koti on muuttunut remontin seurauksena,
voi puhjeta sekavuutta.
- Vanhus on voinut selvitä normaalitilanteessa tutussa
ympäristössä. Mutta, kun tulee muutoksia esimerkiksi asumiseen,
terveys lähtee helposti heikkenemään.
Jo tutun kodin riisuminen remonttia varten ja se, että siellä
liikkuu vierasta väkeä ja naapurit ovat vaihtuneet, saa
muistisairaan realiteetintajun koetukselle. Tilanne voi näyttäytyä
hänestä pelottavammalle kuin onkaan.
Suuret muutokset asumisessa eivät ole geriatrista hyväksi
myöhemmällä iällä. Omaisia hän kehottaa seuraamaan pieniä vihjeitä,
jotka kertovat ikääntyneen läheisen muistin heikkenemisestä, joka
jää alkuvaiheessa helpolla diagnosoimatta.
Vanhuksen sopeutumista auttaa geriatrin mukaan, jos väliaikaisessa
asumisessa on jotain tuttua ympärillä. Parhaana ratkaisuna hän
pitää muuttoa omaisten luo.
Iso-Aho kaipaa pehmeämpiä korjausmenetelmiä kuten asunto kerrallaan
korjaamista, jotka sallisivat asumisen kotona.
Konttiasuntoja pihalle
- Jokaisen meistä kannattaa ryhtyä mahdollisimman varhain
miettimään sitä, miten haluaa asua vanhana ja miten selviää
remonteista. Ihmiset eivät kuitenkaan pidä tästä
keskustelunaiheesta. Ikäihmisen perheen olisi kuitenkin hyvä
uskaltautua käymään näitä keskusteluja, Etholén-Rönnberg toteaa.
Mutta läheisetkään eivät aina tiedä, mikä on iäkkäälle vanhemmalle
paras ratkaisu. Asiantuntijan neuvo on edetä harkiten ja pohtia
esimerkiksi muuton seurauksia ikäihmisen arkeen. Upouusi asunto
senioritalossa voi tuntua hyvältä vaihtoehdolta nuoremman
näkökulmasta, mutta vanhan kodin korjaaminen esteettömämmäksi
putkiremontin yhteydessä voi olla läheiselle lempeämpi ratkaisu.
Ikääntyvien asumisessa on tällä hetkellä vallassa
Aging-in-Place-ajattelu, joka tarkoittaa mahdollisuutta omassa
kodissa asumiseen avuntarpeesta huolimatta. Se edellyttää
rakennetun ympäristön kehittämistä esteettömämmäksi, johon
tarvitaan niin kaupungin kuin talo- ja kiinteistöyhtiöiden panosta.
Helsingin tekemässä täydennysrakentamista koskevassa kyselyssä
iäkkäät asukkaat haluavat lähiympäristöönsä uutta esteetöntä
asuinrakentamista. Halu mahdollisimman vähäisiin
ympäristönmuutoksiin tuli ilmi myös kyselyssä, joka koski
halukkuutta majoittua pihalle tuotaviin konttiasuntoihin remontin
ajaksi. Eläkeikäiset ovat suurin ryhmä, joka piti evakkoasumisessa
tärkeimpänä ympäristön säilymistä ja oli halukas yhteisölliseen
konttiasumiseen omalla pihalla.
Kylpyhuone tuli käytännöllisemmäksi
78-vuotias helsinkiläinen eläkeläinen,
Anita Hyyrynen, selvisi Puotilassa sijaitsevan
kotitalonsa putkiremontista hyvissä voimissa lastensa tuella.
Helmikuussa kaksi vuotta sitten hän muutti remontin ajaksi poikansa
perheen luo samalla asuinalueella. Toukokuussa hän palasi
asuntoonsa, jossa ilahdutti omien toiveiden ja mittojen mukaan
uudistettu kylpyhuone.
- Hermoilin kauan etukäteen siitä, missä asuisin remontin ajan.
Koska asukkaille järjestetty wc sijaitsi toisessa talossa, ei
kotona voinut asua.
Hyyrynen kyseli kaupungilta vanhuksille tarkoitettua evakkoasuntoa,
mutta ne olivat varattuja. Loppujen lopuksi Puotilassa asuva poika
perheineen tyhjensi yhden huoneen äitiä varten.
Puotilasta muuttamista Hyyrynen ei ole ajatellut missään vaiheessa.
Hän on ehtinyt juurtua 50 vuoden aikana vihreään ja rauhalliseen
ympäristöön, jossa on paljon tuttuja. Alueen yhteisöllisyydestä
nauttiva eläkeläinen seuraa tyytyväisenä, miten myös uudet
lapsiperheet pitävät sitä yllä.
- Omasta rakkaasta kodistakaan en halua muuttaa, vaikka asun
kolmannessa kerroksessa ilman hissiä. Joskus minua kannustetaan
etsimään asuntoa hissitalosta, mutta menen näin päivän kerrallaan.
Poikani sanovat, että portaiden kiipeäminen pitää kuntoni yllä
niin, että pärjään täällä.
Jos asunnonvaihto kuitenkin tulee joskus eteen, Puotilasta löytyy
sekä tavallisia kerrostaloja että palvelutaloja, joissa on hissi.
- Taloni ohi kulkee palvelulinjakin, jos joskus tarvitsen sitä. Nyt
kävelen mahdollisimman monet matkat.
Teksti ja kuvat: Riitta Malve-Tamminen