Tutkimus käynnistyi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin
Seinäjoen keskussairaalan ja Etelä-Pohjanmaan Sydänpiirin
yhteistyönä vuonna 2005. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka
avulla voidaan kehittää potilaiden ja heidän läheistensä ohjausta
ja hoitoa sekä saada tietoa pitkän aikavälin toipumiskokemuksista.
Aineisto on kerätty lääkintöneuvos
Lauri Kontaksen kehittämällä kyselylomakkeella
ohitusleikatuilta. Kyselyyn vastanneiden leikkauksesta oli kulunut
3-12 vuotta.
- Haluamme kunnioittaa lääkintöneuvos Kontaksen muistoa ja kiittää
häntä tutkimuksen suunnittelusta, käynnistämisestä ja alustavista
analyyseista, professori
Eija Paavilainen sanoo. - Haluamme kiittää häntä
myös työstä, jota hän teki eteläpohjalaisten terveyden
edistämiseksi.
Kyselystä selviää, että ennen hoitotoimenpiteitä
sepelvaltimotautia sairastavien elämänlaatu on selvästi muuta
samanikäistä väestöä huonompi. Melkein kaikilla ohitusleikkaukseen
valmistautuvilla on rintakipuja, epänormaalia sydämen rytmiä ja
hengitysvaikeuksia.
Muita nuorempina ohitusleikkaukseen tulleilla on yleensä korkea
painoindeksi. Noin puolet ohitusleikkaukseen tulleista naisista
tupakoi ja miehistä lähes 70 prosenttia. Vajaa kolmannes uudelleen
ohitusleikatuista potilaista on sairastanut sydäninfarktin.
Ohitusleikkauksesta toipuminen kestää pääsääntöisesti puolesta
vuodesta vuoteen, tutkijat selvittävät.
Leikkauksella parempaan elämään
Ohitusleikkauksen jälkeen tupakointi vähentyi ja painoindeksi
kasvoi.
Ohitusleikkauksesta toipui 55 prosenttia puolessa vuodessa, 29
prosenttia arvioi toipumisajan yhteen vuoteen, 13 prosentilla
toipuminen kesti yli vuoden ja vain pieni osa (2 %) vastaajista ei
kokenut saavansa leikkauksesta apua.
Vastaajien terveydentila koheni suurimmalla osalla leikkauksen
jälkeen vuoden aikana. Suurimmalla osalla vastaajista (66 %)
oireita ei ilmaantunut leikkauksen jälkeen, mutta joka kolmas
raportoi niiden uusiutuvan. Yli puolet vastaajista koki terveytensä
vähintään kohtalaiseksi leikkauksen jälkeen. Terveydentilan
heiketessä erilaisten yleisvointia heikentävien tekijöiden määrä
kasvoi.
Edistäviä tekijöitä olivat elämän kokeminen turvalliseksi,
erilaiset harrastukset, jokapäiväisten asioiden hoitaminen,
perhe-elämän tasapainoisuus, positiivinen suhtautuminen elämään,
hyvä fyysinen vointi, hyvät sosiaaliset suhteet ja työelämän
paineettomuus. Heikentäviä tekijöitä olivat elämän kokeminen
turvattomaksi, ongelmat jokapäiväisessä toiminnassa, ongelmat
sosiaalisissa suhteissa, psyykkiset ongelmat ja huono fyysinen
vointi.
Ehdotukset hoitokäytännön kehittämiseksi
- Potilaan ja hänen läheistensä ohjaukseen ja tukemiseen tulee
panostaa sekä ennen että jälkeen leikkauksen edistämällä
terveellisiä ruokatottumuksia, kannustamalla tupakoimattomuuteen,
liikuntaan ja harrastuksiin, tutkijat toteavat. - Ohjauksen ja tuen
tulee olla perhekeskeistä sekä potilaan elämäntilanteeseen
paneutuvaa ja huomioida myös muut mahdolliset pitkäaikaissairaudet
ja soveltaa ohjausta perheiden tarpeiden mukaan.
Terveydenhuollossa tulisi suunnata tukea erityisesti niille,
joilla ilmenee ongelmia jokapäiväisessä elämässä ja joiden
voinnissa on heikentäviä tekijöitä tai niiden uhkia. Yleisvointinsa
tyydyttäväksi tai välttäväksi kokevien elämäntilannetta ja siinä
elintapoihin ja toipumiseen vaikuttavia tekijöitä tulee selvittää
perhekeskeisesti keskustellen potilaan ja hänelle läheistensä
kanssa. Hoitoketjun eri vaiheissa tulee toteuttaa ohjausta samoin
linjauksin ja yhdenmukaisesti.
Sydänyhteisö tärkeä osa hoitoketjua
Väestön ikääntyminen ja ylipainoisten määrän kasvu on haaste sydän- ja verisuonitautien tulevaisuudelle sekä tutkimus- ja kehittämistyölle, jota on perusteltua jatkaa tulevaisuudessakin. Ennaltaehkäisyn merkitys on tärkeää, kuitenkaan unohtamatta hyvää ja laadukasta ohitusleikkauspotilaiden hoitoa ja kuntoutusta. Sydänpiirit ja sydänyhdistykset ovat tärkeä osa leikkauspotilaiden hoitoketjua. Moniammatillinen yhteistyö heidän, sairaanhoitopiirien hoitohenkilökunnan, kuntoutusohjaajien ja muiden työntekijäryhmien, perusterveydenhuollon ja kotipalveluiden kesken tulee toteuttaa suunnitellusti ja systemaattisesti.
Sepelvaltimoiden ohitusleikkauspotilaiden kokemuksia terveydestään ennen ja jälkeen leikkauksen
• Vastaajia 480, joista naisia 115 (24 %) ja miehiä 365 (76 %).
• Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan
lausunto ja tutkimuslupa.
Lähde: Koivumäki Marja. 2009. Ohitusleikkauspotilaiden
terveydentila ennen ja jälkeen leikkauksen. Pro-gradu tutkielma.
Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen laitos. Saatavilla:
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu03555.pdf
Juttu perustuu artikkeliin: Sepelvaltimoiden
ohitusleikkauspotilaiden kokemuksia terveydestään ennen ja jälkeen
leikkauksen
Artikkelin kirjoittajat: Koivumäki Marja, TtM,
apulaisosastonhoitaja, Psykiatrian toiminta-alue, Etelä-Pohjanmaan
sairaanhoitopiiri, Aho Anna Liisa, TtT, yliassistentti, Tampereen
yliopisto, Terveystieteiden yksikkö, hoitotiede, Kontas Kaija,
Opetusneuvos, Seinäjoki, Ijäs Saara, Terveydenhuoltoneuvos,
Seinäjoki, Rekiaro Matti, LT, ylilääkäri, Opetus- ja
tutkimustoiminnan yksikkö, kuntayhtymähallinnon toimialue,
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Asiantuntijalääkäri, Kela ja
Paavilainen Eija, TtT, Professori, Tampereen yliopisto,
Terveystieteiden yksikkö, hoitotiede, Etelä-Pohjanmaan
sairaanhoitopiiri
Lue lisää Kauko Vanajaksen toipumisesta ohitusleikkauksen jälkeen