Kävelin kolme viikkoa askelmittari taskussani. Huomasin taas, että suositeltua 10 000 askelta päivässä on vaikea saada pelkällä arkiliikunnalla. Ilahduttavaa kuitenkin oli, että kun sain sopivat varusteet päälle ja itseni ulos, askelia alkoi kertyä yllättävänkin helposti.
Eikä askelten tarvitse tulla vain kävelemällä. Joskus on hauska katsoa, kuinka monta askelta kertyy, kun viettää muutaman tunnin keräämässä suppilovahveroita tai päivän hirvimetsällä.
Niin hirvenmetsästyksessä, sienestämisessä kuin ihan vaan pelkässä kävelyssäkin on kyse paljosta muustakin, kuin ruoan tai liikunnan hankkimisesta. Usein kyse on rentouttavasta yhdessäolosta, joskus taas hermoja lepuuttavasta yksinolosta. Niin tai näin, ihminen on ottanut ja saanut aikaa itselleen.
Viettäessäni sunnuntai-iltapäivän suppilovahveroita etsien olen mielenmaisemassa, johon voin palata monta kertaa talven aikana. Näin käy joka kerta, kun teen sienikeittoa arki-illan lämmikkeeksi tai piirakkaa viikonlopun nautinnoksi. Tänä syksynä olen jo ehtinyt kokeilla myös syksyn puolukkasadosta mamman marjaretsiä. Samalla olen muistellut, kuinka edesmennyt isoäitini piti ruispuolukkapuurokulhon hellalla "horneentumassa" leipomisen ajan ja nosti sen sitten hautumaan uunin jälkilämpöön.
Itselle annettu aika kohottaa itsetuntoa, millä taas on kovastikin merkitystä fyysiseen kuntoon, myös kuntoutumiseen sairastuminen jälkeen. Mitä enemmän ikää ja kremppoja, sitä tärkeämpää on huolehtia itsestä. Se on myös läheisten etu.
Tässä lehdessä julkaistaan Sydänliiton koko ensi vuoden kuntoutuskalenteri. Sydänpotilaan kuntoutuksen tavoitteena on ensisijaisesti, jos mahdollista, ehkäistä sairauden pahenemista ja parantaa ennustetta sekä tukea toipumista, henkistä jaksamista ja arkielämässä selviytymistä. Useimmille kursseille on nykyään mahdollista hakeutua koko maan alueelta. Osallistumiselle ei ole ikärajaa. Tämäkin askel kannattaa ottaa.
Marja Kytömäki
Kirjoittaja on Sydän-lehden päätoimittaja