|
|
Jaana Rajahalme pahoittelee, että ihmiset eivät ole
kovin aktiivisia
|
Karkauspäivänä 29.2. vietettiin kansainvälistä Harvinaisten Sairauksien päivää. Tänä vuonna päivän teemoja olivat solidaarisuus, yhteistyö ja yhteishenki. Päivää vietettiin nyt viidettä kertaa. Päivän tarkoituksena oli nostaa esiin harvinaisiin sairauksiin ja vammoihin liittyviä erityispiirteitä ja haasteita. Päivää koordinoi Eurordis, harvinaisten sairaus- ja vammaisryhmiin kuuluvien yhdistysten eurooppalainen kattojärjestö. Maailmanlaajuisesti päivää vietettiin erilaisissa tapahtumissa 53 eri maassa.
Yhdessä vahvempia
Itse harvinaisia sairauksia sairastavat ja valtakunnallinen
Harvinaiset-verkosto näkyivät aamupäivän aikana Sanomatalossa ja
Forum-kauppakeskuksessa Helsingissä. Iltapäivällä Eduskunnan
Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa järjestettiin tilaisuus, jonne
Harvinaisten Sairauksien Päivän suojelijana toimiva sosiaali- ja
terveysministeri
Paula Risikko toi valtiovallan tervehdyksen.
Risikko nosti puheessaan esille meneillään olevan sosiaali- ja
terveydenhuollon palvelurakenteen arvioinnin. Hän kertoi myös, että
palveluiden järjestämisen vaihtoehtoisia malleja harkitaan.
"Tulevien muutosten tärkein tavoite on turvata hyvä ja vaikuttava
hoito kaikille suomalaisille", Risikko vakuuttaa . Hän painotti
myös viime vuonna annetun terveydenhuoltolain keskeistä tavoitetta,
jonka on tarkoitus kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja.
Kansallinen ohjelma
Euroopan neuvosto antoi vuonna 2009 harvinaisia sairauksia
koskevan suosituksen. Siinä painopisteeksi asetetaan harvinaisia
sairauksia koskevien kansallisten ohjelmien aikaansaaminen
jäsenvaltioissa vuoteen 2013 mennessä. Muita painopisteitä ovat
harvinaisten sairauksien määrittelyn kehittäminen, tutkimuksen ja
hoidon laatu, tieteellinen tutkimus ja sekä kansallinen että
kansainvälinen verkottuminen. Suomessa kansallista ohjelmaa laatii
sosiaali- ja terveysministeriö.
Risikko nosti puheessaan esille Euroopan Unionin vuonna 2011
antaman direktiivin, joka koskee potilaiden oikeuksien soveltamista
rajat ylittävässä terveydenhuollossa. Direktiivi painottaa
eurooppalaisten osaamisverkostojen kehittämistä, erityisesti
harvinaisten sairauksien alalla.
Neuvotteleva virkamies
Pälvi Kaukonen sosiaali- ja terveysministeriöstä
kertoi osuudessaan, että sosiaali- ja terveysministeriö on
asettamassa Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmän, jonka tehtävänä on
suunnitella Euroopan unionin suosituksen toimeenpanoa Suomessa.
Kansallinen suunnitelma ja osaamiskeskusten määrittäminen kuuluvat
ohjausryhmän tehtäviin yhteistyössä muun muassa
Harvinaiset-verkoston ja tammikuussa Suomeen perustetun
Harvinaisten sairauksien ja vammojen organisaatio HARSO ry:n
kanssa.
Harvinaiset-verkosto
Harvinaiset sairaudet ovat henkeä uhkaavia tai
pitkäaikaissairauksia, joiden esiintyvyys on alhainen. Osa
harvinaisista sairauksista on perinnöllisiä. EU:n
kansanterveys- ja tutkimusohjelmissa alhainen esiintyvyys
tarkoittaa 1–5/10000 asukasta EU:n jäsenvaltioissa.
Harvinaiset-verkosto on viidentoista potilasjärjestön ja kolmen
palveluita tuottavan säätiön tai järjestön muodostama
yhteistyöverkosto, joka tekee työtä harvinaisten sairaus- ja
vammaisryhmien hyväksi.
Lisätietoja
www.harvinaiset.fi
|
|
Joni Lenruth sairastaa puhemotoriikkaan ja
tasapainoon
|
Muuramesta kotoisin oleva
Alme Drockila on tyylikäs nainen,
vaikkei hänellä hiuksia olekaan. Alme sairastaa alopeciaa, jossa hiukset lähtevät. Hän tunsi aluksi olevansa kummajainen - nainen ilman hiuksia - mutta on nyt sinut sairauden kanssa. Alussa hiusten lähtö oli katastrofi, onneksi mies auttoi ja tuki kaikin puolin. Nyt kesät ja lomat sujuvat ilman peruukkia. Lapsen lapset kuulemma välillä ihmettelevät, jos mummalla onkin hiukset! |
Harvinainen PAH
"On hyvä, että Harvinaiset ovat verkostoituneet, sairastuneita
on niin vähän",
Jaana Rajahalme toteaa. "Verkostoituminen antaa
voimaa ja mahdollisuuksia tuoda esiin sairauksia ja tunnettuutta
niistä, tunnemme olevamme yhteydessä laajempaan potilasryhmään",
hän jatkaa.
Jaana sairastaa keuhkovaltimoiden verenpainetautia eli
pulmonaaliarteriahypertensiota, lyhyemmin PAH. Sairaudessa pienet
keuhkovaltimot menettävät luontaisen laajentumiskykynsä, ahtautuvat
ja tukkeutuvat. Tukkeutuneet keuhkovaltimot aiheuttavat keuhkojen
ja sydämen vajaatoimintaa.
Sairaus etenee hyvin yksilöllistä vauhtia eikä syytä
sairastumiseen läheskään aina tunneta. Kun Jaanalla vuonna 1996
todettiin ykköstyypin diabetes, löytyi myös sydämen toiminnan
poikkeukset. Hän asui silloin ulkomailla ja kotiin paluu
tapahtuikin pyörätuolikunnossa. Diagnoosi tuli kahden viikon
tutkimusten jälkeen. Uutinen oli järkytys: sairauteen ei ollut
parannuskeinoa eikä lääkitystä. Jaanalla oli tietenkin hätä
pienistä lapsista. Miten lasten käy, jos äiti kuolee. Eliniän
ennuste ei ollut mieltä ylentävä, 2–7 vuotta.
Tietoa sairaudesta ei Suomesta löytynyt, sitä piti hakea yhdysvaltalaisilta sivustoilta. Kaikin puolin sairastuminen oli hyvin traumaattinen kokemus. Moniin vuosiin vain lähimmät perheenjäsenet ja muutamat ystävät tiesivät Jaanan sairastumisesta.
Onneksi vuonna 2004 aloitettu täsmälääke tehosi. Nyt Jaanan
vointi on suhteellisen hyvä. "Sairaus on hyvin yksilöllisesti
etenevä. Omasta itsestään kannattaa pitää hyvää huolta. Nuku hyvin,
syö hyvin ja pidä peruskuntoa yllä", Jaana kannustaa muita
sairastuneita.
Jaana haluaa tukea muita sairastuneita ja perusti Suomen
PAH-potilasyhdistyksen. Yhdistyksen päätavoite on parantaa elämän
laatua ja antaa vertaistukea. Hän haluaa tavoitella uusia
potilaista verkostoon, levittää tietoisuutta sairaudesta ja
kannustaa potilaita elämään suhteellisen normaalia elämää
sairaudesta huolimatta. "Ja ennen kaikkea, ystävien tuki on
tärkeää", Jaana korostaa jakaessaan esitteitä
Foorumin-kauppakeskuksessa.
Lisätietoa löytyy www.sydanliitto.fi ja www.hengitysliitto.fi
Teksti ja kuvat: Tiina Eloranta
06.03.2012