Taas rytmi siirtyi ja pysyi lähes vuoden. Sitten puoli vuotta. Vuonna 2009 talvella siirron jälkeen kokeiltiin Tambocor 100mg. Kohtaus uusi 2kk kuluttua. Taas käännettiin mutta rytmi pysyi vain yhden kuukauden, jolloin päätettiin ettei enää käännetä rytmiä. Ultrakuvauksessa todettiin pieni vuoto toisessa läpässä. Lääkkeinä Diovan 160mg ja Marevan. Aikaisemmin myös Emconcor 2,5mg, mutta se jätettiin pois, koska leposykkeeni on alle 50/min.
Onko lääkitys kohdallaan?
Nimimerkki: Kessia
Vastaus
Eteisvärinän päähoitolinjat ovat niin sanottu rytminhallinta, jossa rytminsiirroin ja lääkityksin pyritään palauttamaan ja säilyttämään normaali sydämen rytmi (sinusrytmi), ja sykkeenhallinta, jossa tyydytään eteisvärinään ja säädetään syke sopivaksi.
Usein, kuten kysyjän tapauksessa, rytminhallinnasta joudutaan siirtymään sykkeenhallintaan, kun edellinen ei yrityksistä huolimatta tuota tulosta. Sykkeen hallinnassa tarvitaan usein hidastavia lääkkeitä, kuten beetasalpaajia (Emconcor), mutta ei silloin, kun syke on muutenkin sopiva tai suorastaan hidas. Leposykettäkin tärkeämpi on pulssin käyttäytyminen rasituksessa, sillä suorituskyvylle ei ole hyväksi, jos jo rauhallisessa kävelyssä rytmi kiihtyy yli 110-120/min. Tärkeintä on kuitenkin, että vointi ja toimintakyky ovat tyydyttävät.
Marevan on hyvin tärkeä eteisvärinään liittyvien tukosten ehkäisemiseksi, ja Diovanin syynä lienee kohonnut verenpaine tai pyrkimys helpottaa sydämen pumppaustyötä.
Vastaus kysymykseen on siis, että lääkitys on hyvinkin kohdallaan, jos suorituskyky on riittävä eikä syke kiihdy rasituksessa liikaa. Tarvittaessa sykkeen hallintaan voi kokeilla myös sellaista beetasalpaajaa, joka ei voimakkaasti hidasta leposykettä (asebutololi), taikka kalsiuminestäjää (verapamiili tai diltiatseemi).
Ylilääkäri Mikko Syvänne