Mene sisältöön

Sydänliiton verkkolehti

Toimintopainikkeet

Sisällysluettelo

Minulla on keliakia ja sisarellani laktoosi-intoleranssi...

Kysymys: Minulla on keliakia ja sisarellani laktoosi-intoleranssi. Olemme molemmat joutuneet kokeilemaan useita eri sydän- ja verisuonitautien lääkkeitä, mutta tuntuu olevan mahdotonta löytää sellaista lääkettä, josta ei tulisi pahoja vatsa- tai iho-ongelmia. Milloin ruvetaan valmistamaan lääkkeitä, joissa ei ole laktoosia tai vehnää? 

Sydänliiton ylilääkäri Mikko Syvänne vastaa:

Kysymys liittyy eniten suolistosairauksiin ja sain ystävällistä apua vastauksen laadinnassa sen alan huippuspesialistilta, dosentti Perttu Arkkilalta HYKS:stä.  

Keliakia ja laktoosi-intoleranssi ovat hyvin erilaisia sairauksia. Keliakia on kotimaisten viljatuotteiden sisältämän valkuaisaineen, gluteenin aiheuttama pitkäaikainen tulehdus ohutsuolen limakalvossa. Alttiilla henkilöllä gluteenin aiheuttama tulehdus surkastuttaa ohutsuolen limakalvon nukkalisäkkeen, mistä seuraa ravintoaineiden imeytymishäiriö. Oireina on usein vatsavaivoja ja ripulia, mutta ei aina, vaan oireet voivat tulla myös erilaisista puutostiloista. Yksi mahdollinen oire on ihottuma (dermatitis herpetiformis).

Keliakian seuraukset voivat olla vakavia ja hoitamattomana se voi lopulta johtaa suolisyöpään. Siksi sitä on aina oireista riippumatta hoidettava. Keliakian ainoa ja riittävä hoito on gluteeniton dieetti. Koska kyseessä on allergia, sen voi laukaista pienikin määrä allergisoivaa ainetta (vertaa vaikkapa ampiaisen pistoon: hyvin herkällä yksikin pisto voi johtaa hengenvaaralliseen yleisreaktioon). Siksi dieetin on oltava täydellisen tarkka. 

Lääkkeissä ei ole eikä niihin lisätä gluteenia, joten keliaakikko voi käyttää lääkkeitä tautinsa estämättä. Tietysti keliaakikolla voi tästä taudista riippumatta olla lääkeaineallergioita tai muita sieto-ongelmia kuten muillakin.  

Laktoosi-intoleranssi ei ole allergia eikä sen aiheuttaja ole valkuaisaine, vaan maitosokeri eli laktoosi, joka kuuluu hiilihydraatteihin ja niiden joukossa disakkarideihin. Se koostuu kahdesta sokeriyksiköstä (monosakkaridista), glukoosista ja galaktoosista. Laktoosi-intoleranteilla puuttuu osin tai kokonaan suolen limakalvolla oleva laktaasientsyymi. Laktoosi jää pilkkoutumatta osiinsa, jolloin se ei myöskään imeydy, vaan jää suolen sisään, jonne se vetää mukaansa vettä: uloste löystyy ja tulee ripulia.

Laktoosi hajoaa vasta paksussasuolessa bakteerikäymisen kautta, jossa syntyy kaasuja – tulee ilmavaivoja ja suolen venyttymisestä aiheutuvaa kipua. Oireet ovat kiusallisia, mutta keliakian kaltaisia vakavia haittoja tautiin ei liity.  

Aivan pienet määrät laktoosia eivät aiheuta oireita, onhan jokaisella suolessa nestettä ja kaasua. Oirekynnys eli siedetyn laktoosin määrä vaihtelee suuresti henkilöstä toiseen. Tablettien sidosaineena käytettävän laktoosin määrä on niin vähäinen, että sen ei pitäisi aiheuttaa oireita, eivätkä potilaat sokkotestissä pysty erottamaan, ovatko he saaneet minimäärän laktoosia vai lumetta.

On jossain määrin mysteeri, miksi jotkut potilaat ovat vahvasti eri mieltä. Ehkä heillä on myös toiminnallisia vatsavaivoja, jotka eivät liitykään laktoosiin. Tai sitten he saavat lääkkeistä vatsavaivoja laktoosista riippumatta, mikä on tavallista myös laktoosia sietävillä ihmisillä. Toivottavasti kysyjälle ja hänen sisarelleen kaikesta huolimatta löytyy sopivat lääkkeet.