Sydänliiton verkkolehti

Sydänliiton ylilääkäri Mikko Syvänne vastaa:

Flimmeriin eli eteisvärinään on kaksi hoitolinjaa: rytmin hallinta ja sykkeen hallinta. Rytmin hallinnassa pyritään normaaliin eli sinusrytmiin rytminsiirtojen ja rytmihäiriölääkkeiden avulla. Sykkeen hallinnassa tyydytään eteisvärinärytmiin ja kammioiden sykintätaajuus (pulssi) säädetään lääkkeillä sopivaksi. Joskus – harvemmin – tämä ei onnistu lääkkeillä vaan tarvitaan eteisten ja kammioiden välisen sähköisen yhteyden katkaisu katetritoimenpiteellä ja tahdistimen asennus.

Tutkimusten mukaan elämän ennuste on rytmin ja sykkeen hallinnassa sama. Tämän selvittyä on käynyt hiukan vanhanaikaiseksi pyrkiä väen väkisin ”lukemattomin” rytminsiirroin sinusrytmiin. Hoitomuodot ovat siinäkin suhteessa samanveroisia, että sekä pysyvässä että usein toistuvassa eteisvärinässä tarvitaan hyytymien estohoito varfariinilla (Marevan).

Sykkeen hallinnassa elämänlaatu on yleensä tyydyttävä, vaikka kieltämättä suorituskyky saattaa olla heikompi kuin sinusrytmin aikana. Toisaalta oma riesansa on toistuvista rytminsiirroistakin, eivätkä rytmihäiriölääkkeet ole vaarattomia. Ajan oloon voidaan olla sen tilanteen edessä, että sinusrytmiä ei kerta kaikkiaan enää saavuteta tai saada pidetyksi yllä. Tällöin ei ole vaihtoehtoja, vaan eteisvärinä, ”maailman toiseksi paras sydänrytmi”, onkin tarjolla olevista paras.

Nykyään osa flimmereistä voidaan parantaa katetriablaatiolla. Se ei ole ihan pikku juttu, ei aivan vaaratonkaan. Tästä ja myös resurssisyistä se tulee toistaiseksi kyseeseen vain pienelle vähemmistölle. Tyypillinen ablaatiopotilas saa tiheään, jopa useita kertoja päivässä, toistuvia itsestään ohimeneviä flimmerikohtauksia, jotka aiheuttavat vaikeita oireita, eikä lääkkeistä ole apua.