Maukka1979, Tieto on valtaa, Tuore äiti, Heini ja Tietämätön, Jatta, Sariina, Wertymi ja Rytmihäiriöitä haluavat tietoa rytmihäiriöistä
Nimimerkki: Maukka1979 Kysyisin rytmihäiriöistä, joita minulla ilmenee yleensä töissä kun joudun ponnistelemaan ja hyppimään. Minulla on refluksitautia ja erttäin väljä mahaportti. Voiko tälläinen refluksioire ponnistellessa aiheuttaa lisälyöntejä, "muljahduksia"??
Nimimerkki: Tieto on valtaa Olen 22-vuotias nuori mies. Haluaisin tietää, mistä johtuvat ikäiselläni joskus ilmenevät rytmihäiriöt. Ne eivät ole kivuliaita, mutta joskus säikäyttävät/mietityttävät. Ne ilmenevät nopeina peräkkäisinä lyönteinä, tai sitten kuin "kompastuvana" kovempana lyöntinä. Kerran junassa minulle tuli todella epämiellyttävä rytmihäiriö (paniikkihäiriö), jossa sydämeni löi todella nopeasti ja luonnottomasti, ja tämä sai minut hätääntymään. Joskus myös painoja nostellessa minulle saattaa tulla yllä kuvattu "kompastuva" kovempi lyönti sydämmessä. Salilla käydessä olen huomannut tämän. Nykyään tätäkään kuitenkaan ei enää tapahdu juuri koskaan. Minulla on todettu ahdistuneisuushäiriö, joten mietin voisivatko ne liittyä siihen? Vuosi sitten kesällä rytmihäiriöitä oli todella paljon ja oli välillä tilassa, jossa en tiennyt oliko kyse paniikkikohtauksesta vai tavallisesta rytmihäiriöstä. Nykysellään rytmihäiriöitä ei esiinny niin usein. Mistä tämä johtuu?
Nimimerkki: Tuore äiti Imetys ja stressi? Olen 42-vuotias kahden lapsen äiti. Nuorempi on vasta 3 kuukautta. Tiheiden yösyöttöjen (noin 2 tunnin välein) ja maidon luovutuksen ohessa olen saanut jonkinlaisia rytmihäiriöitä noin viikon ajan. Jossain rinnan ja kurkun välimailla tuntuu ikään kuin perhosen lepatusta tai kevyitä sarjoittaisia lisälyöntejä, joita en kuitenkaan pulssia tunnustellessa tavoita. Voivatko häiriöt johtua hormonitasapainon romahtamisesta tai yleisestä stressistä? Vauva on todella kova syömään ja perheessä on ollut myös paljon riitaa viime aikoina. Minulla on ollut joskus aiemmin rytmihäiriöitä työstressissä, sekä ensimmäisen raskauteni aikana satunnaisesti. Asiaa ei ole tutkittu. Pitäisikö vaiva tutkia, pitäisikö tutkia sydäntä, hormoneja, kilpirauhasta vai mitä? Voivatko nämä olla jo vaihdevuosioireita? Muuten olen ollut terve, verenpaineeni on ollut aina matala, kolesteroliarvot olivat viimeksi hiukan kohollaan, ylipainoa on hiukan, painoindeksi normaalisti noin 26. (Vaarini kuoli sydänkohtaukseen 58-vuotiaana). Kiittäen tuore äiti.
Nimimerkki: Heini Mistä rytmihäiriön tunnistaa? Minulla välillä liikkuessa tai levossa tulee sellainen tunne, että sydän "muljahtaa" ja lyö muutaman nopean tai hitaamman iskun ja kuitenkin palaa takaisin rytmiinsä.
Nimimerkki: Tietämätön Olen huolestunut mieheni (28 v.) sydämen lyöntiäänestä. Mieheni on jonkin verran urheilullinen, ei polta eikä juo ja syö säännöllisesti. Kuitenkin kun hänen sydämen lyöntiä kuuntelee, se lyö hetken aikaa tasaisesti, sitten tulee pieni tauko, jonka jälkeen sydän lyö muutaman kerran erittäin tiheään tahtiin ja raskaasti. Mieheni sanoo, että tuntee joskus nämä raskaat, kovat lyönnit itsekin. Muutenkin sydämen ääni ei ole tasainen vaan vaihtelee näiden taukojen ja tiheiden lyöntien välillä. Pitäisikö tästä oikeasti huolestua ja yrittää saada mies lääkäriin, vai onko normaalia että ihmisen sydän lyö "epätavallisesti"?
Nimimerkki Wertymi: Mulla on ollut bulimia, mutta nyt oon parantunut siitä. Ongelmani on kuitenkin se, että sen seurauksena sydämeni on heikentynyt ja minulla esiintyy joskus rytmihäiriöitä. Olen kuitenkin aloittanut kestävyysjuoksun ja tavoitteenani on maraton. Voinko siis treenata maratoniin rytmihäiriöistä huolimatta?
Nimimerkki: Rytmihäiriöitä Minulla on synnynnäinen pieni reikä sydämen kammioitten välissä, eilen tehtiin hampaaseen juurihoito, nukkumaan mennessä sydämessä on rytmihäiriöitä, sydän lyö hyvin nopeasti ja pitää sitten taukoa. Ennen juurihoitoa sain 4 tablettia antibioottia ja nyt päällä viikon kestävä antibioottikuuri.
Nimimerkki: Sariina Seisallaan ollessa,vaikka en mitään tee, pulssi yli 100 ja verenpaine matalahko 110/60. Heikottaa,tykytys tuntuu kaulassa asti, huimaa, pyörryttää. Tehty holter, ok tulos, rasitus EKG:ssä poljin sen määrän mitä piti. Pulssi tasaantui lopetettuani suhteellisen nopeesti. Ei poikkeavaa lääkärin mielestä. Röntgenissä sydän normaalin kokoinen, ei poikkeavaa sielläkään. Propral 40mg otan puolet/pv. Oireitten vuoksi panikoin, pelkään, että pyörryn enkä pysty töitä tekeen, syön zeroxatia 2,6tpl/pv. Mistä voi johtua. Ikää 32v, yrittäjä, perheellinen, 164cm/75kg. Onko kyseessä psyyke vai sydänperäinen sairaus? Äitini kuoleman jälkeen vuosi sitten oireet iski ja lääkärissä aloin juosta viime keväänä huhtikuussa. Auta sinä minua, kiitos.
Nimimerkki: Jatta Onko huolta, jos sydämessä tuntuu varsinkin levossa ollessa toisinaan ikävän tuntuisia muljahduksia? Sydänkäyrä(laaja) on otettu ja siinä ei tullut ilmi mitään poikeeavaa. Ikä 50. |
Sydänliiton asiantuntijalääkäri Nina Karjanlahti vastaa: Terveillä ihmisillä esiintyy ajoittain sydämen tiheä- ja lisälyöntisyys tuntemuksia, jotka eivät ole varsinaisia rytmihäiriöitä. Yleensä ne ovat vaarattomia, mutta tutkimuksiin pitää hakeutua aina jos tykytystuntemukset aiheuttavat rintakipua, hengen ahdistusta, tajunnan hämärtymistä, tajunnan menetyksen tai rytmihäiriötuntemus alkaa rasituksessa. Rytmihäiriötuntemukset tulee selvittää myös, jos suvussa on esiintynyt sydänperäisiä äkkikuolemia. Leposyke nousee normaalisti rasituksessa, jännittäessä, tulehdussairauksissa, kuumeessa jne. Fyysisesti huonompi kuntoisella ihmisellä on yleensä nopeampi leposyke kuin enemmän urheilevalla. Levossa alkava tasainen tiheälyöntisyys, jossa syke on 110-140/min ja joka alkaa pikku hiljaa ja loppuu myös hitaasti, on yleensä vaaraton. Potilaat kuvaavat sitä voimakkaana tykytystuntemuksena. Lisälyöntituntemuksia kuvataan usein ”muljahteluna”, ”sydän jättää lyöntejä väliin ja lyö sitten voimakkaammin” tai ”sydän hypähtelee”. Stressi, valvominen, raskas fyysinen rasitus, alkoholin käyttö, tupakointi, kahvin juonti, eräiden lääkkeiden käyttö ja nestetasapanohäiriöt voivat altistaa lisälyöntisyydelle. Lisälyöntisyys yleistyy iän myötä. Lisälyönnit ovat vaarattomia, mutta tuntuvat kiusallisilta. Aivan uusi ja runsas lisälyöntisyys saattaa olla merkki sydänsairaudesta, joten niiden tutkiminen kertaalleen perusteellisesti yleensä kannattaa. Jos sydämen rytmi on täysin epäsäännöllinen tai jos tiheälyöntisyyskohtaus alkaa äkillisesti ja syke on 140-260/min sattaa kyseessä olla varsinainen rytmihäiriö, joka vaatii tutkimuksia. Perustutkimuksia ovat lääkärin tekemä tutkimus ja levossa otettu sydänfilmi. Jos ne ovat normaaleja ja rytmihäiriötuntemukset eivät aiheuta ym. oireita, lisätutkimuksia ei yleensä tarvita. Rytmihäiriön aikana otettu sydänfilmi antaa aina tärkeää lisätietoa. Liikunta ja urheilu on yleensä aina mahdollista, vaikka kärsisikin rytmihäiriöistä, kunhan se suunnitellaan potilaalle yksilöllisesti. Turvallisen liikunnan suunnittelemiseksi tehdään yleensä rasituskoe eli rasitus sydänfilmi. Terveen sydämen lisälyöntisyys yleensä vähenee rasituksessa ja liikunnalle ei ole mitään rajoituksia. Kun potilaalla sen sijaan on sydänsairaus esim. sepelvaltimotauti tai sydämen vajaatoiminta ja/tai hänellä on todettu varsinainen rytmihäiriö, liikunnan kuormittavuus määritellään rasituskokeen perusteella. Jos rasitus tai rasituskoe ei laukaise rytmihäiriötä ja lääkehoito on asianmukainen, yleensä liikunnalle ei ole rajoituksia. Rasituskokeella voidaan rasituksessa oireita saavalle määrittää maksimaalinen syketaso, jolla liikkuminen on kyseiselle potilaalle turvallista. On olemassa harvinaisia periytyviä rytmihäiriöitä, joissa rasitus lisää vakavien rytmihäiriöiden riskiä esim. pitkä QT-oireyhtymän LQT1-alamuoto ja monimuotoinen kammiotiheälyöntisyys, jonka takia kaikki rytmihäiriöt kannattaa aluksi kertaalleen selvittää perustutkimuksin lääkärin toimesta. |
