Nimimerkki Teppo: Olen aina syönyt sipsejä ym. suht paljon. Neljä vuotta sitten kokonaiskolesterolini oli alle 5 ja nyt se oli 6.2...
Nimimerkki Teppo: Olen aina syönyt sipsejä ja pikaruokia ym. suht paljon. Neljä vuotta sitten kokonaiskolesterolini oli alle 5 ja nyt se oli 6.2, tosin herkuttelut ovat myös lisääntyneet viime vuosina. Uusintakoetta varten olen nyt heti aloittanut paljon terveellisemmän ruokavalion, elikkä jätin kaikki pikaruoat, sipsit ym. ja oluen juonnin kokonaan ainakin toistaiseksi ja vihannekset ja hedelmät kuuluvat nyt jokapäiväiseen ruokavalioon, vähärasvaisen ruoan lisäksi. Joten paljonko arviolta kokonaiskolesterolini mahdollisesti olisi silloin uusintakokeen aikaan? Ja kuinka usein on sallittua herkutella esim. hampurilaisella tai pitsalla? Ja lopuksi, mitä tarkoittaa kerta- ja monityydyttämätön rasvahappo? |
Ravitsemusviestinnän suunnittelija Kati Kuisma vastaa: Olet tehnyt tosi hyviä muutoksia ruokavalioosi, jotka auttavat kolesterolin hallinnassa. Ruokavaliomuutosten vaikutusta veren kolesteroliarvoihin on yksilöllisten vaihtelujen vuoksi vaikea arvioida ja siksi niitä on hyvä käydä mittaamassa sopivin väliajoin. Päivittäinen ruokavalio kannattaa pitää suositusten mukaisena, eli syödään lautasmallin mukaisesti säännöllisin väliajoin ja suositaan pehmeää kasvirasvaa (ruoanvalmistukseen esim. rypsiöljyä, 1 tl vähintään 60 % margariinia / leipä, 1 rkl öljypohjaista salaatinkastiketta päivässä). Lisäksi kannattaa käyttää runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä valita täysjyväviljatuotteita ja vähärasvaista lihaa ja maitovalmisteita. Kun perusruokavalio on kunnossa, ei ajoittainen herkuttelu vaikuta merkittävästi veren kolesteroliin. Jos hampurilaista tai pizzaa tekee kovasti mieli, korkeintaan kerran tai pari kertaa kuussa on vielä OK, muun ruokavalion ollessa kunnossa. Tyydyttymättömät eli pehmeät rasvat jaetaan kerta- ja monityydyttymättömiin rasvahappoihin. Jako perustuu rasvahappojen kemialliseen rakenteeseen. Rasvahapot ovat hiilivetyketjuja, joista tyydyttymättömät rasvahapot sisältävät kaksoissidoksia. Kertatyydyttymättömässä on vain yksi ja monityydyttymättömässä rasvahapossa useita kaksoissidoksia. Nämä kaksoissidokset rasvojen kemiallisessa rakenteessa saavat aikaan rasvahappojen erilaisen muotoutumisen ja siten esim. öljy saa juoksevamman rakenteen. Pehmeät rasvat (eli tyydyttymättömät rasvahapot) tutkitusti alentavat veren kolesterolipitoisuutta, parantavat elimistön sokeriaineenvaihduntaa ja turvaavat parhaiten rasvaliukoisten vitamiinien (A, D, E ja K) saannin. Suositusten mukainen ruokavalio turvaa riittävän pehmeiden rasvojen saannin (kasviöljyjen ja margariinien säännöllinen käyttö sekä kala-ateria 2-3 kertaa viikossa). |
