Sydänliiton verkkolehti

Sosiaali- ja terveysturva-asiantuntija Marja-Liisa Nuotio vastaa:

Hyvä kysyjä! Työkyvyttömyysasiat ovat vaikeaselkoisia ja niistä tehtävät päätökset ovat aina yksilöllisiä ja perustuvat sekä yleisiin säännöksiin työkyvyttömyyden määrittämisestä että hakijan terveydentilaan. 

Yleisesti aina ennen työkyvyttömyyseläkkeen hakemista tulee selvitellä hakijan kuntoutusmahdollisuudet ja työhönpaluun tai työssä jatkamisen edellytykset. Oman eläkelaitoksen (tai Kelan tai työvoimahallinnon) kustantamana voidaan hakijalle tarjota ammatillista kuntoutusta, jos työkyvyttömyys uhkaa viiden vuoden sisällä ja työhönpaluun mahdollisuudet ovat olemassa.

Ammatillisella kuntoutuksella voidaan päätyä hakijalle sopivampaan työhön joko kurssituksen tai koulutuksen avulla. Eläkepäätöstä tehtäessä otetaan huomioon sairauden lisäksi hakijan ikä, aikaisempi työkokemus, koulutus, perhesuhteet ja asuinpaikka sekä se, onko hänen mahdollista saada sellaista työtä, jota hän sairaudestaan huolimatta pystyy tekemään.

Yli 60 -vuotiailla painotetaan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta eli kynnys työkyvyttömyyseläkkeeseen on pitkän ja raskaan työuran omaavilla matalampi. Jos työkyvyn katsotaan pysyvästi alentuneen 60 prosentilla, tulee kysymykseen täysi työkyvyttömyyseläke.

Osatyökyvyttömyyseläkkeeseen taas edellytetään 40 prosentin työkyvyttömyyden alentumaa.  Muita mahdollisuuksia keventää työntekoa ovat osa-aikaeläke (nyt ikäraja 58 v, noussee 60 vuoteen vuonna 2011) ja varhennettu varhaiseläke 62-vuotiaana. Nämä eläkemuodot eivät ole sairausperusteisia. 

Sydänsairauksissa, kuten muissakin sairauksissa, eläkepäätökset harkitaan tapauskohtaisesti, koska oireet ja tuntemukset ovat aina yksilöllisiä. Työkyvyn arvioinnissa huomioidaan mm. oireet, lääkitys ja rasituskokeiden tulokset. Toimintakyvyn perusteella potilaat pystytään sijoittamaan suorituskykyluokituksiin, joiden pohjalta arvioidaan työssä selviytymistä ja jäljellä olevaa työkykyä.

Tärkeä merkitys on myös työn luonteella. Työkyvyttömyyseläkepäätöksistä samoin kuin kuntoutuspäätöksistä voi valittaa. Valitus tulee osoittaa Työeläkeasiain muutoksenhakulautakunnalle (PL 28, 00521 HKI), mutta valitus toimitetaan ensin päätöksen antaneelle eläkelaitokselle, joka voi tarvittaessa itse oikaista päätöksen.

Joskus eläkelaitos pyytää itse lisäselvityksiä eläkkeenhakijalta, hänen työnantajaltaan tai hoitavilta lääkäreiltä. Hakija voidaan myös lähettää lisätutkimuksiin eläkelaitoksen kustannuksella.

Viimeinen valitusaste on vakuutusoikeus (PL 338, 00121 HKI). Valitus kannattaa laittaa, jotta asia käsiteltäisiin uudelleen. On hyvä laittaa valitukseen lisäselvityksiä, esimerkiksi omakohtainen kuvaus voinnista ja ajankohtainen lääkärinlausunto.