Ruoka sydänterveyden edistämisessä – Sydänliiton ravitsemussuositus

Terveet elintavat, terveellinen ruokavalio, riittävä fyysinen aktiivisuus ja tupakoimattomuus edistävät terveyttä ja ovat sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn ja hoidon perusta.

Ruoka sydänterveyden edistämisessä -ravitsemussuositus on laadittu terveydenhuollon ja ravitsemuksen alalla toimivien ammattilaisten työn tueksi. Suositus perustuu vankkaan, puolueettomaan ja ajan tasalla olevaan tutkimusnäyttöön.

Sydänterveyttä edistävä eli sydänystävällinen ruoka on kaikille suositeltavaa monipuolista ruokaa, jossa on otettu erityisesti huomioon sydänterveyden edistäminen eli sydänsairauksien ehkäisy ja sydänpotilaiden ravitsemukselliset erityistarpeet. Sydänystävällinen ruokavalio voidaan koostaa monella eri tavalla. Tärkeintä on terveellinen kokonaisuus.

Ravitsemussuosituksen osiot

Sydänystävällinen ruoka käytännön valinnoissa

Pääartikkeli: Sydänterveyttä edistävä ruoka

Sydänystävällisessä ruokavaliossa kiinnitetään huomiota erityisesti kasvisten, marjojen ja hedelmien sekä täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien laatuun, suolan ja alkoholin määrään sekä säännölliseen syömiseen. Käytännön valintavinkit on koottu taulukkoon.

Sydänystävällinen ruoka ravintoaineina

Pääartikkeli: Sydänystävällinen ruoka ravintoaineina

Sydänystävällisessä ruokavaliossa on keskeistä kulutukseen sopiva energian saanti, kovan ja pehmeän rasvan saanti eli rasvan laatu, kolesterolin saanti, ravintokuidun ja sokerin saanti eli hiilihydraattien laatu, suolan saanti sekä proteiinin ja alkoholin saanti. Näitä koskevat suositukset ja Finravinto 2012 –tutkimuksen mukaiset saantimäärät 25–64-vuotiailla ja 65–74-vuotiailla suomalaisilla on koottu yhteen taulukkoon. Ravintoainekohtaisia suosituksia on myös tarkennettu ja havainnollistettu yksityiskohtaisemmin ravintoaine kerrallaan. Näistä on kerrottu saantisuositus, yleisimmät lähteet suomalaisilla sekä vinkkejä saantisuosituksen toteutukseen. Kunkin ravintoaineen Tutkimusnäyttö-otsikoiden alla tarkastellaan yksityiskohtaisemmin keskeisiä asioita ravintofysiologian, perustutkimuksen, muun tutkimusnäytön ja kiinnostavuuden kannalta.

Ravitsemussuositus ja riskitekijät

Pääartikkeli: Ravitsemussuositus henkilöille, joilla on sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä

Ruokavalinnoilla voidaan vaikuttaa valtimonkovettumistaudin (ateroskleroosin) keskeisiin tekijöihin: rasva-aineenvaihdunnan häiriöt (dyslipidemiat), kohonnut verenpaine, diabetes ja sen esiasteet, mukaan lukien metabolinen oireyhtymä. Keskeinen riskitekijä on myös tupakointi.

Ravitsemussuositus ja sydän- ja verisuonitauteja sairastavat

Pääartikkeli: Ravitsemussuositus sydän- ja verisuonitauteja sairastaville

Sydän- ja verisuonitauteja sairastaville suunnatut ravitsemussuositukset perustuvat koko väestölle annettuihin sydänterveyttä edistäviin ravitsemussuosituksiin. Sydänpotilasryhmille suunnatut suositukset on laadittu ehkäisemän sydänpotilaan uusia tautitapauksia ja edistämään sairaudesta toipumista.

Ajankohtaiset kysymykset

Pääartikkeli: Sydänterveyteen usein liitettyjä ruoka- ja ravintoaineita

Sydänterveyteen liitetään mediassa ja mainonnassa useita erilaisia ruoka-aineita ja ravintoaineita. Ne usein tulevat ja menevät trendien mukana. Tässä osiossa on otettu kantaa tällä hetkellä keskustelua herättäviin aiheisiin: alkoholi, antioksidantit, beetaglukaani, D-vitamiini, folaatti ja homokysteiini, kaakao ja suklaa, kahvi, kala ja kalaöljyvalmisteet, kananmuna, kookosrasva ja -öljy, lakritsi ja salmiakki, punainen liha, punainen riisi, pähkinät, soija, tee sekä valkosipuli.

Työryhmä

  • Matti Uusitupa, LKT, professori emeritus, sisätautien erikoislääkäri (pj)
  • Mikael Fogelholm, ETT, professori, dosentti
  • Antti Jula, LKT, tutkimusprofessori, sisätautien erikoislääkäri
  • Satu Männistö, ETT, akatemiatutkija, dosentti
  • Tuija Pusa, THM, ravitsemusasiantuntija, laillistettu ravitsemusterapeutti (siht.)
  • Markku Savolainen, LKT, professori, sisätautien erikoislääkäri
  • Ursula Schwab, FT, apulaisprofessori, laillistettu ravitsemusterapeutti
  • Mikko Syvänne, LKT, ylilääkäri, dosentti, professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri

Lähteet

Sydänliiton suositukset pohjautuvat vahvaan tutkimusnäyttöön. Suosituksien taustalla ovat uusimmat pohjoismaiset ravitsemussuositukset, suomalaiset ravitsemussuositukset ja sydänpotilaiden kohdalla eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset suositukset sekä Käypä hoito -suositukset. Sairastuvuuden suhteen vahvin tutkimusnäyttö saadaan pitkäkestoisista hoitotutkimuksista, mutta ravitsemuksen osalta tämä tieto ei ole kattavaa. Siksi joudutaan tyytymään havainnoiviin seurantatutkimuksiin, joista kertyvä tieto arvioidaan kokonaisuutena, mutta esimerkiksi ravintorasvojen vaikutukset veren rasva-arvoihin, esimerkiksi veren LDL-kolesterolipitoisuuksiin ovat kiistattomat.