Merkintöjä ystävältä

Ystävät ja yhteisyys lisäävät elämäntyytyväisyyttä. Se näkyy ystäväkirjan merkinnöissä.

Ystäväni silmäilee kirjahyllyään. Sieltähän se löytyy – ystäväkirja vuosikymmenien takaa. Hymyt karehtivat valokuvissa, käsialat vaihtuvat sivu sivulta. Ystäväkirja säilöö muistoja.

Lapsuudesta matkalla keski-ikään ystävyyssuhteet joutuvat koetukselle. Muutto paikkakunnalta toiselle etäännyttää. Opiskelu, harrastukset ja vaihtuvat työpaikat antavat kuitenkin mahdollisuuksia luoda uusia ystävyyssuhteita, onneksi, sillä ystävyys ja yhteisyys tekevät hyvää terveydelle.

Ystäväni vastaa, että ”ilman muuta” kun kysyn, täydentäisikö hän Keski-ikäiset ystäväni -kirjaa. Nyt ei vaan ole koulukuvaa, jonka voisi liimata omakuvani-kohtaan.

Huokauksia. Täyttäminen näyttää olevan hankalampaa kuin kouluaikoina. Kysymykset pistävät pohtimaan: ”kulinaristinen tähtihetkeni”, ”heikko kohtani” ja ”en olisi uskonut että”.

Sitten on vuorossa kriisitesti. Ystävä ei tunne itseään vielä keski-ikäiseksi, mutta leikkimielisen testin täyttämällä keski-iän taso selviää. Näin ainakin uskomme. Ystävä pyöräyttää ympyrät muutamaan kohtaan. Sitten vielä yhteen kohtaan viimeisellä rivillä: en näe lukea tätä tekstiä. Nyt nauretaan yhdessä. Testin lopputulos ilahduttaa, ystävälläni on vielä matkaa keski-ikään.

Ystäväkirjaan merkinnöistä jää uusi muisto.

 

Mikko Aarne ja Mia Kankimäki: Keski-ikäiset ystäväni. Kustantaja Otava, 2014.