Sydämen rakenne

Sydän on pumppu, jonka toiminta perustuu paitsi supistuvaan lihakseen, sydämen sisällä veren virtausta ohjaaviin lokeroihin ja läppiin, sydämen omaan verenkiertoon sekä pumppausta käskyttävään sähköiseen systeemiin. Alla kerrotaan perusrakenteista. Sydämen sähköisestä toiminnasta voit lukea omasta artikkelista.

Eteiset ja kammiot

Eteiset ottavat vastaan sydämeen tulevan veren ja toimittavat sen kammioihin eteenpäin pumpattavaksi.

Veri virtaa sydäntä kohden laskimoita pitkin. Kehon yläosista tulevat laskimot yhtyvät yläonttolaskimoksi, joka laskee oikean eteisen yläosaan. Kehon alaosista ja sisäelimistä tulevat laskimot laskevat oikean eteisen alaosaan. Oikeasta eteisestä veri kulkee edelleen oikeaan kammioon, joka pumppaa sen keuhkovaltimoiden kautta keuhkojen hiussuoniin. Niissä veri luovuttaa aineenvaihdunnassa kertyneen hiilidioksidin ja täydentää kuluneet happivarantonsa.

Happeutunut veri kulkee keuhkolaskimoita myöten vasempaan eteiseen ja sieltä vasempaan kammioon, joka pumppaa veren aortan kautta muualle elimistöön.

Eteiset (lat. ja engl. atrium) ovat ohutseinäisiä, mutta seinämissä on aktiivisesti supistuvaa lihaskudosta, joka auttaa kammioiden täyttymisessä ja tehostaa sydämen pumppausvoimaa. Eteiset erottaa toisistaan väliseinä eli septum (engl. atrial septum). Sikiökaudella eteisväliseinässä on aukko, jonka kautta veri ohittaa keuhkot. Syntymän jälkeen keuhkoverenkierron käynnistyttyä aukko sulkeutuu ja sen kohdalle jää pieni kuoppa nimeltään soikea ikkuna (lat. foramen ovale). Noin joka neljännellä aukko ei sulkeudu täydellisesti, vain toiminnallisesti eli sen kautta ei normaalisti virtaa verta.

Kummassakin eteisessä on umpipussimainen uloke, jota kutsutaan eteiskorvakkeeksi.

Kammiot (lat. ventriculus, engl. ventricle) tekevät sydämen varsinaisen pumppaustyön, jonka perusteella määritetään sydämen toimintavaiheet, systole (lihaksen supistuminen) ja diastole (lihaksen rentoutuminen). Oikea kammio on pienempi ja ohutseinäisempi, koska se pumppaa verta keuhkovaltimoon, jonka normaali paine on korkeintaan 30/15 elohopeamillimetriä (mmHg). Vasen kammio on suurempi ja paksuseinäisempi, koska sen pitää pumpata verta eri puolille elimistöä valtimoiden kautta. Oikean ja vasemman kammion välissä olevaa sydänlihaksen osaa kutsutaan kammioväliseinäksi (engl. ventricular septum).

Läpät

Läpät ohjaavat veren oikeaan suuntaan.

Sydämessä on neljä läppää huolehtimassa veren oikeasta kulkusuunnasta toiminnan eri vaiheissa:

• kolmiliuska- eli trikuspidaaliläppä oikean eteisen ja kammion välissä
• keuhkovaltimo- eli pulmonaaliläppä oikean kammion ja keuhkovaltimon välissä
• hiippa- eli mitraaliläppä vasemman eteisen ja kammion välissä
• aorttaläppä vasemman kammion ja aortan välissä.

Keuhkovaltimo- ja aorttaläpässä on kolme puolikuun muotoista läppäpurjetta (niistä käytetään joskus yhteisnimitystä semilunaari- eli puolikuuläpät). Eteis-kammioläpät ovat rakenteeltaan keskenään samanlaiset, paitsi että oikean puolen läpässä on kolme ja vasemman puolen läpässä kaksi läppäpurjetta. Läppäpurjeisiin kiinnittyvät ohuet läppäjänteet (kordat), jotka jännittyvät läpän sulkeutuessa ja estävät sitä retkahtamasta eteisen puolelle. Läppäjänteet kiinnittyvät kammion seinämään nysty- eli papillaarilihasten välityksellä.

Läppäpurjeiden tyvet kiinnittyvät sidekudoksiseen renkaaseen (lat. ja engl. annulus).

Sydänpussi

Sydänpussi ympäröi sydäntä.

Sydänpussi (lat. ja engl. pericardium) on sydäntä ympäröivä sidekudoksinen kalvo. Se koostuu sisä- ja ulkolehdestä. Lehtien välissä on normaalisti pieni määrä kudosnestettä voiteluaineena. Sairaustiloissa nesteen määrä voi huomattavasti lisääntyä.

Sepelvaltimot

Sepelvaltimot kulkevat sydämen ulkopinnalla ja vievät verta sydänlihakselle. Sepelvaltimot lähtevät aortan tyvestä heti aorttaläpän yläpuolelta. Seuraavassa esitetään tärkeimpien sepelvaltimohaarojen suomenkieliset nimet ja niiden yleisesti käytetyt, englanninkieleen perustuvat lyhenteet.

Vasen sepelvaltimo lähtee lyhyellä yhteisellä haaralla (vasen tyvihaara, LM). Sitä on kutsuttu leskentekijäksi, koska sen ahtautuessa ennuste ilman hoitoa on huono. Vasemman kammion etupintaa pitkin kulkee eteen laskeva haara (LAD), joka usein jaetaan a-, b- ja c-osiin tärkeimpien sivuhaarojen kohdilta. LADa on tämän haaran tyviosana erittäin tärkeä, koska se ruokkii suurta osaa vasemmasta kammiosta. LAD:n vasemman kammion sivuseinään suuntautuvia sivuhaaroja kutsutaan diagonaaleiksi (LD), vastakkaiseen suuntaan kammioiden väliseinää (lat. ja engl. septum) ruokkivia haaroja septaalihaaroiksi.

Toinen vasemmasta tyvihaarasta lähtevä suoni on kiertävä haara (LCx). Se ja sen tärkeä sivuhaara, LOM, suonittavat vasemman kammion sivuseinämää.

Oikea sepelvaltimo (RCA) lähtee aortan vastakkaiselta puolelta. Sen sivuhaaroja ovat oikean kammion haara (RV) ja RAM-haara, jotka ruokkivat oikeaa kammiota. RCA kiertyy sydämen alapinnalle, jossa se jakautuu päätehaaroihinsa: taakse laskeva haara (RPD) ja taka-sivuhaara (RPL). Nämä haarat suonittavat vasemman kammion taka-, ala- ja sivuseinämää.

Normaalien sepelvaltimoiden suonitusalueet vaihtelevat yksilöllisesti. LM ja LAD ovat aina tärkeitä suonia. Sitä vastoin LCx:n ja RCA:n kokosuhde vaihtelee: puhutaan jommankumman dominanssista eli vallitsevuudesta. Pienikokoista RCA:ta kutsutaan joskus hypoplastiseksi, mikä on normaalivaihteluun kuuluva yksilöllinen ominaisuus, ei patologinen poikkeavuus.