Terveydenhuoltoneuvos puolustaa perheyhteyttä

Etelä-Pohjanmaan Sydänpiirin puheenjohtajalle ja Suomen Sydänliiton hallituksen jäsenelle Marja-Liisa Haapamäelle myönnettiin terveydenhuoltoneuvoksen arvonimi. Tunnustus tuli hänen pitkäaikaisesta työstään terveydenhuollossa sekä aktiivisuudestaan hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tuore terveydenhuoltoneuvos Marja-Liisa Haapamäki elää maaseudun rauhassa punamullanpunaisessa pohjalaistalossa Etelä-Pohjanmaalla Jalasjärvellä, joka kuntaliitoksen myötä kuuluu nyt Kurikan kaupunkiin. Hänen elämänarvoihinsa kuuluvat perhe, työ ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen erityisesti terveyden edistämiseksi.

72-vuotias Haapamäki on toiminut erilaisissa luottamustehtävissä koko aikuisikänsä. Hän on aina ollut luonteeltaan osallistuva ja halunnut omalta osaltaan vaikuttaa asioihin. Hyvinvoinnin edistäminen on hänelle tärkeää.

– Olen saanut välillä kritiikkiäkin siitä, kun olen kaikessa mukana. Olen kuitenkin kokenut velvollisuudekseni lähteä luottamustehtäviin, jos minua on pyydetty. Ajattelen niin, että ihmiset, jotka pyytävät, ovat arvelleet minun voivan muuttaa asioita ja vaikuttaa epäkohtiin. Siksi en ole voinut oikein kieltäytyä.

Hän on ollut kunnallisissa ja kirkollisissa luottamustehtävissä sekä toiminut aktiivisesti hyväntekeväisyysjärjestössä. Lapset ja nuoret sekä perheyhteys ovat olleet hänen erityisiä sydämenasioitaan.

– Olen pyrkinyt vaikuttamaan asioihin, etten olisi vain leimasimena. Vuorovaikutus on tärkeää palvelutyössä.

Kansalaisjärjestötyö on tullut hänelle läheiseksi sydänjärjestön kautta. Haapamäki on ollut Etelä-Pohjanmaan Sydänpiirin puheenjohtajana vuodesta 2012 ja Sydänliiton hallituksen jäsenenä vuodesta 2015. Hän on näin saanut seurata sydäntyötä aitiopaikalta, mutta hänellä on myös sairaanhoitajan näkökulma sydänasioihin.

– Olen sairaanhoitajana tehnyt työtä sydänpotilaiden auttamiseksi. Olen elvyttänyt paljon ihmisiä. Tuohon aikaan, 1970-luvulla, Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa kuuden sisätautiosaston potilaat tuotiin teholle elvytettäviksi. Minua kiinnostivat sydänterveyteen liittyvät asiat, joten liityin Jalasjärven Sydänyhdistykseen heti, kun se perustettiin vuonna 1975.

Oppia ikä kaikki

Viimeisimmässä työssään Haapamäki toimi kirurgian ja lastentautien ylihoitajana Seinäjoen keskussairaalassa. Opiskelu on kulkenut aina työn ohessa hänen mukanaan. Sairaanhoitajaksi valmistuttuaan hän erikoistui sisätauteihin ja geriatriaan sekä suoritti ylihoitajatutkinnon.

– Kun 1980-luvulla hoitotiede tuli yliopistoihin, aloin suorittaa opintoja avoimessa yliopistossa.

Hän halusi opiskella myös yleissivistäviä aineita, ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2003. Saksan kieltä opiskellessaan hän pääsi tutustumaan myös saksalaiseen vanhainkotiin, jossa hänen ystävänsä ystävä työskenteli.

– Mieleen jäi erityisesti se, että tuossa saksalaisessa vanhainkodissa järjestetään aktiviteetteja myös todella huonokuntoisille vanhuksille. Olen käynyt miehenikin kanssa siellä myöhemmin vierailulla.

Opiskelua hän on jatkanut eläkkeelläkin, ja suoritti terveystieteiden kandidaatin tutkinnon vuonna 2011.

Pohjalaistalon emäntä

Marja-Liisa Haapamäki on kotoisin Jalasjärven naapuripitäjästä, Satakunnan puolelta Karviasta. Hän kohtasi tulevan miehensä Eskon vuonna 1963, juuri, kun oli aloittanut sairaanhoitajaopinnot Tampereella. Kotiseudun tansseissa tavanneet nuoret löysivät nopeasti yhteiset askeleet ja alkoivat seurustella.

Heidät vihittiin Tampereella vuonna 1970. Iso maatalo sai miniän, joka asettui asumaan saman katon alle appivanhempiensa ja lankonsa kanssa. Vuonna 1972 perheeseen syntyivät kaksoset Riitta-Liisa ja Olli-Pekka.

– Olemme koko avioliiton ajan asuneet mieheni vanhempien ja hänen veljensä kanssa yhteistaloudessa. Haapamäen maatilaa ei ole missään vaiheessa jaettu. Yli kuudenkymmenen neliön tupakeittiö on ollut kodin sydän.

Hän kertoo, että riittävä avoimuus monimuotoisessa perheessä on kantanut eteenpäin. Nyt appivanhemmat ovat jo nukkuneet pois, mutta talossa jatkuu Marja-Liisan ja hänen miehensä sekä miehen veljen yhteinen elämä.

Aikaa läheisille

Neuvosjuhlaa vietettiin 13. elokuuta Jalasjärven seurakuntatalolla. Paikalla oli yli kaksisataa juhlijaa, mukana myös ulkomailla asuvat tytär ja poika perheineen. Puheissa Haapamäki sai niin vuolaasti kiitosta osakseen, että tyttären sveitsiläinen mies oli lohkaissut, että hän ei ole koskaan kuullut elossa olevaa kehuttavan noin paljon. Neuvostilille tulleet 6030 euroa Haapamäki lahjoittaa vähävaraisten lasten ja nuorten liikunnan tukemiseen.

Vaikka Haapamäen lapset ja lastenlapset asuvat kaukana, yhteys heihin on tiivis ja läheinen. Sydäntyössäkin on hänen mielestään puhuttava pehmeistä arvoista, sopusoinnussa elämisestä ja ihmissuhteiden vaalimisesta.

– Hyvinvointia voi edistää yhteisillä tapaamisilla ja vilpittömillä kohtaamisilla. Rakastetaan hyvillä teoilla. Jatkuvasti voimme tehdä omilla teoillamme hyvää, vaikka joka päivä.

Tulevissa sote-ratkaisuissa sydänjärjestön vahvuutena ovat hänen mukaansa vahva osaaminen ja terveyden edistäminen.

– Tärkeitä kysymyksiä ovat: kuka vastaa kokonaishoidosta ja kuka terveyden edistämisestä? Olen nähnyt, miten huonokuntoisina potilaat tulivat hoitoon vielä 1970-luvulla. Nykyään palveluja ja hoitoa on hyvin saatavilla.

Hän muistuttaa, että kolmannen sektorin tehtävänä on tukea terveyden edistämistä erilaisin tavoin. Maksua toiminnasta ei voida ottaa, sillä se vesittäisi kansalaistoiminnan idean. Hyvien käytäntöjen saaminen osaksi jokapäiväistä rutiinia on järjestöjen tärkeää vaikuttamistyötä.

– Esimerkiksi Neuvokas perhe -hankkeella saadaan varmasti tuloksia aikaan, kunhan menetelmä otetaan säännölliseksi työvälineeksi neuvoloissa.