Tupakka, alkoholi ja muut riskitekijät

Sydänliiton asiantuntijat vastaavat sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä ja elintapoja koskeviin kysymyksiin.

Punaviinin vaikutus

Minulla on nopeasti ohntuneet veret. Vaikttaako punaviin miten? Otin punaviiniä  1/3 pulloa 3 päivänä.

6.1.2017
RSK

Kysyjä on nauttinut kolmen päivän aikana punaviiniä yhteensä pullollisen verran ja kysyy, voiko ”veri ohentua”. Täsmällistä vastausta ei voi antaa, koska käsite ”ohentunut veri” on epämääräinen käsite ja voi viitata maksan toimintaan (veren hyytymistekijöiden synteesiin) tai veressä kiertävien trombosyyttien toimintaan. Jos alkoholin käyttöä jatkaa säännöllisesti viikkojen ajan, molemmissa tapahtuu muutoksia eli maksan toiminnan heikentyessä veren hyytymistekijät laskevat ja luuytimen trombosyyttien valmistus vähenee. Yksi pullollinen punaviiniä ei yleensä riitä aiheuttamaan kyseisiä muutoksia.  

10.1.2017

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Kardiomyopatia, alkoholi ja tupakka

Miehelläni on dilatoiva kardiomyopatia. Tahdistin ollut n. vuoden. 60 vuotias ja eläkkeellä. Jatkuva huolenaiheeni on hänen alkoholin käyttö. Keskiolutta menee n.15 kpl 0.33 tölkkiä viikossa, joskus 0.75 l. väkevä viini illassa. Hän humaltuu tosi vähästä, joskus sammuu lattialle. Alkoi uudelleen tupakoida 3 vuoden tauon jälkeen. Minulta alkaa hermot mennä kun pelkään mitä alkoholi ja tupakka vaikuuttaa sydämmeen jatkossa. Itse vähättelee. Kuntoutusviikollakin 5 päivässä kului peurungan baarissa 100 euroa kaljoihin. mielestäni kela voisi pitää tiukkaa linjaa alkoholin käytöstä kelan maksamilla kuntoutus jaksoilla. Toivottavasti otatte jotain kantaa tupakka/alkoholi asiaan. Kiitos!!

26.4.2016
Justiina

Jaan kysyjän huolen täysin. Muiden haittojen lisäksi alkoholi heikentää sydämen toimintaa ja altistaa rytmihäiriöille, aivoverenkierron häiriöille ja lääkityksen epäsäännöllisyydelle. Tupakointi supistaa verisuonia ja alentaa veren happipitoisuutta, mikä luonnollisesti on sydänsairaalle tavallistakin haitallisempaa. Tilanne tuskin korjaantuu nuhdesaarnoilla. Kyse on riippuvuussairaudesta, johon tarvitaan asiantuntevaa apua – esimerkiksi yrityksestä päihteiden avulla torjua sairauden aiheuttamaa pelkoa ja ahdistusta. Hoitoon ei voi pakottaa, mutta läheiset ja sydänsairautta hoitavat ammattilaiset voivat myötätuntoisessa hengessä avata näkymää elämän muuttumisesta paremmaksi, kun päihdeongelma ja sen taustatekijät saadaan hoitoon.

29.4.2016

Mikko Syvänne
Mikko Syvänne
Kardiologian erikoislääkäri, professori

Säästöliekillä

Olen 68-vuotias nainen, normaalipainoinen, päivittäinen liikunta, terveellinen ruokavalio, ei alkoholia eikä tupakkaa. Sairastunut 30-vuotiaana verenpainetautiin, 52-vuotiaana sydäninfakti, ohitusleikkaus. Lääkkeet: Atacand 8 mg kahdesti päivässä ja Simvastatin 20 mg. Kysyisin saanko monipuolisesta ruokavaliosta tarpeeksi ravintoaineita, koska kulutukseni on vain n. 1000 kaloria päivässä. Liikun talvisin 1,5–2 tuntiin päivässä, kesäisin enemmän. Laboratorioarvot vuosittaisessa tutkimuksessa on olleet normaalit. Kilpirauhaskoe otettu muutama vuosi sitten, joka ollut myös normaali. Pituus 167 cm ja paino 70 kg. Lihon heti jos syön enemmän. Syöminen olisi kyllä mukavaa, mutta tyydyn olemaan pieniruokainen, jos sanonta ”pitää syödä vain sen verran kuin kuluttaa” pitää paikkansa myös siihen nähden, että saa kaiken tarpeellisen proteiinin ja kivennäisaineet. Olen ihan viikon verran silloin tällöin kirjannut ylös joka suupalan jonka suuhuni laitan, joten kalorimäärä on oikea, eikä vain luulottelua ja valmistan itse ruokani, eli tiedän myös mitä syön. Muuten nuorena olin laiha, vaikka söin kaksinkertaisen määrän ruokaa, toimistotyö, liikunta sama. Sanotaan mitä sanotaan, mutta minulla on ainakin aineenvaihdunta iän myötä hidastunut huomattavasti. 

Kiitos kysymyksestä. Pituutesi ja painosi perusteella BMI eli painoindeksisi on 25 eli olet normaalipainoinen. Ikääntyneille normaalipainon raja on hieman korkeampi kuin keski-ikäisille, joten sen puolesta ei ole lainkaan huolta, vaikka painoa tulisi vielä muutama kilo lisää. Tärkeämpää on, että säilytät lihasmassan ja pidät huolta erityisesti reisilihastesi voimasta. Se takaa hyvän toimintakyvyn myös iän kertyessä. Hienoa, että elintapasi ovat terveelliset. Ne varmasti tukevat hyvinvointiasi ja auttavat painonhallinnassa.

Iän myötä perusaineenvaihdunta (energiankulutus levossa) pienenee vääjäämättä. Sitä pystyy hidastamaan ylläpitämällä tai lisäämällä lihasmassaa ja -voimaa. Ikäisesi ja painoisesi naisen lepoaineenvaihdunta on WHO:n kaavalla arvioituna noin 1300 kcal/vrk. On suositeltavaa, että ruoasta olisi hyvä saada vähintään tämä määrä energiaa, mieluiten ainakin noin 1500 kcal. Tähän verrattuna noin 1000 kcal päivässä on aivan liian vähäistä ja pitäisi teoriassa laihduttaa. Yleensä alle 1500 kcal:n ruokavaliosta on vaikea saada riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita, vaikka söisi terveellisestikin. Teoriassa pitkään jatkunut energiavaje voi altistaa elimistöä vähentämään energiankulutusta. Jotkut ovat kertoneet saaneensa aineenvaihdunnan tasapainoon syömällä hetken aikaa runsaammin. Näin elimistö ymmärtää, että kulutusta ei tarvitse säästellä. Muutenkin rennomman ja vaihtelevamman otteen saaminen syömiseen pitäisi helpottaa painonhallintaa.

Suosittelisinkin kääntymään laillistetun ravitsemusterapeutin puoleen, jotta ravinnon saantisi ja ravitsemustilasi saataisiin varmistettua terveytesi turvaamiseksi sekä antamaan yksilöllistä apua painoon liittyvissä kysymyksissä.

7.4.2016

Tuija Pusa
Tuija Pusa
Ravitsemusasiantuntija

Elintavat ja ennuste sydäninfarktin jälkeen

Olen törmännyt erilaisiin tilastotietoihin - sydäninfarktin uusiutumisriski on vuositasolla 5 %, ja keskimäärin 65 % sydäninfarktin saaneista saa sen uudestaan. Tämä on kuitenkin keskimääräinen tieto, sillä osa sepelvaltimotautipotilaista tupakoi, syö epäterveellisesti, ei liiku eikä ota lääkkeitään. Osa taas noudattaa ohjeita - ei tupakoi, liikkuu runsaasti, syö ohjeiden mukaan, ottaa lääkkeensä ja kolesteroli pysyy alhaalla. Osa taas on tuolla välillä. Kiinnostaisi tietää mikä on sydäninfarktin uusiutumisriski henkilöllä, joka noudattaa annettuja ohjeita lääkitysten ja elintapojen suhteen? Pienempi se on mutta kuinka pieni?

22.3.2016
Kiinnostunut

Mielenkiintoinen kysymys. Vastaus riippuu varmasti siitä, mistä sitä etsii. Melko tuoreessa laajassa kolesterolilääketutkimuksessa (IMPROVE-IT), johon otettiin potilaita pian sairastetun sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen, kuuden vuoden aikana tehokkaamman hoidon ryhmässä olleista kuoli, sai uuden sydänkohtauksen tai aivohalvauksen 33 % eli vajaat 6 % vuodessa. Sydänperäisiin syihin kuoli kuudessa vuodessa 7 % (siis runsas prosentti vuodessa) ja sydäninfarktin sairasti vastaavasti 13 % (runsaat 2 %). Nämä luvut eivät tarkoin vastaa kysymykseen, koska vaikka kaikki saivat elintapaneuvontaa, kukin noudatti niitä omalla tavallaan, mistä tutkimusraportissa ei ollut tarkkoja tietoja.

Toisessa tutkimuksessa, jossa lääkehoito oli nykyvaatimusten mukaista, potilailta kysyttiin kuukauden kuluttua sepelvaltimotautikohtauksesta heidän tupakoinnistaan, ravinnostaan ja liikunnastaan. Puolen vuoden kuluttua kohtauksesta, verrattuna elintavoiltaan parhaaseen ryhmään (eivät olleet koskaan tupakoineet ja kertoivat noudattavansa ruokavalio- ja liikuntasuosituksia), laiminlyönti yhdessä elintapatekijässä lisäsi riskin kuolla, sairastaa uusi sydänkohtaus tai aivohalvaus kaksinkertaiseksi. Kaikkien kolmen elintapaseikan huono toteutus lisäsi kyseisen riskin nelinkertaiseksi.

29.3.2016

Mikko Syvänne
Mikko Syvänne
Kardiologian erikoislääkäri, professori

Kaulakipu

Mistä voisi johtua kaulasärky kun molemminpuolin kaulaa tuntuu jomotus ja oire on jatkunut muutaman kk? Olen 53-v toimistotyöntekijä eli päätetyötä tehnyt ja minulla on todettu jännitysniska, mutta tämä on nyt uusi oire. Voisiko liittyä jotenkin kaulasuoniin? Verenpainetautia ei ole, mutta sukurasitteena sepelvaltimotauti, jota ei minulla ainakaan vielä ole todettu.

19.3.2016
Diabeetikko

Kaulasuonet eivät tunne kipua, joten syytä tämän alueen vaivoihin tulee etsiä muualta. Jännitysniska voisi olla vahva aiheuttajaehdokas.

29.3.2016

Mikko Syvänne
Mikko Syvänne
Kardiologian erikoislääkäri, professori

Verenpaine

Verenpaineeni on aina ollut 140/90 nuorempanakin. Liikun paljon ja verenpaineeni on silti koholla. Ruokavaliossani on kyllä voita ja pullaa. Nykyään verenpaineeni on 156/105 paikkeilla. Liikuntaa en voi enää lisätä, koska käyn koiran kanssa lenkillä joka päivä ainakin tunnin verran. Voiko sairaanhoitaja enää auttaa elintapaneuvoilla vain menenkö suoraan lääkärin pakeille.

63-vuotias hiukan ylipainoinen nainen

Liikunnan lisäksi verenpaineeseen vaikuttavia elintapoja ja niihin liittyviä seikkoja ovat suolan, lakritsin ja muiden mustien makeisten ja liiallinen alkoholin käyttö sekä ylipaino. Voi ja muu kova rasva eivät juuri suoraan vaikuta verenpaineeseen, mutta voivat kyllä pahentaa kohonneen verenpaineen haitallisia verisuonivaikutuksia kolesteroliarvojen välityksellä. Sokeri, pulla ja muu valkoinen vilja taas liikaa käytettyinä edistävät lihomista ja metabolista oireyhtymää, jonka osatekijä on kohonnut verenpaine. Elintapojen lisäksi verenpaineeseen vaikuttaa perimä, kenellä enemmän, kenellä vähemmän, joten aiheettomasti ja liikaa ei pidä syyllistää itseään. Mainitun asteista verenpainetta ei saada suositusarvoihin pelkällä elintapahoidolla, ellei ole jotain selvää korjattavissa olevaa virhettä, kuten lakritsin käyttö. Kysyjän on siis syytä hakeutua lääkärin puheille.

25.1.2016

Mikko Syvänne
Mikko Syvänne
Kardiologian erikoislääkäri, professori

Oudot oireet

Liekö tämä normaalia vai sydänperäistä. Kuukausittain tulee heikotuskohtauksia. Pyöryttää, silmissä sumenee, syke hidas ja pulssia ei tunne kunnolla. Kädet ja jalat kylmät ja kalpeutta. Heikottaa ja huono olo, hengästyttää. Ekg ok. Sydän ultrattu viikko sitten. Mutta näitä kohtauksia ei juuri tuolloin ollut. Oireet ovat pahimmillaan aamulla. Verensok ok. Paasto kokeet myös. Lisälyöntejä ajoittain.
Toinen syy voisi olla jännitysniska? Hartiat ja selkä totaalijumissa. Jokin verenkiertoon vaikuttava asia?
Ikää 31v nainen ja tupakoin.

21.1.2016
Huolisssaan

Normaali EKG ja ultraäänitutkimus, ilmeisesti vielä yhdistettynä normaaliin kliiniseen tutkimukseen, sulkevat pois sydämen rakennevian. Syke hidas – miten hidas? Myös verenpaine oireiden aikana olisi tärkeä tieto. Voi olla, että oireet ovat, kuten hienosti sanotaan, toiminnallisia, eli niiden takana ei ole varsinaista sairautta. Mutta on olemassa harvinaisia sykkeen ja verenpaineen säätelyhäiriöitä muuten terveillä ihmisillä, jotka voivat johtaa tajuttomuuteen. EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti voisi tuoda valaistusta asiaan sydämen rytmin osalta. Jos oireet jatkuvat voimakkaina, erikoissairaanhoidon yksikössä voidaan harkita tutkimusta, jota kutsutaan kallistuskokeeksi eli "tilt-testiksi". Siinä tutkittava nostetaan kippilaudalla makuulta pystyasentoon, ja verenpainetta ja pulssia seurataan. Tutkimuksen aiheelllisuudesta päättää erikoislääkäri lähetteessä kerrottujen oireiden ja muiden tutkimustulosten perusteella.

24.1.2016

Mikko Syvänne
Mikko Syvänne
Kardiologian erikoislääkäri, professori

Aorttaläppäproteesi pakkasella ja helteellä

Olen 66-vuotias mies, jolle on tehty vuosi sitten neljän sepelvaltimon ohitusleikkaus ja aortaläppäproteesin (mekaaninen läppäproteesi) vaihto. Käytän betasalpaaja ja verenohenuslääkkeitä säännöllisesti, tiedän betasalpaajan vaikutukset sydänlyönteihin (rajoittava tekijä). Harrastan säännöllisesti kuntoliikuntaa, joskus rasittavaakin, ongelmia ei ole ollut. Verenpaineen seuranta ja pulsikokeilut eri tilanteissa ovat antaneet hyvät arvot. Mutta eräs asia, johon en ole saanut selvyyttä ovat kuntoliikunta ja ulkotyöt kovalla pakkasella ja helteellä. Omana lausuntona pidän 25-30 astetta. Mitä riskejä on omalla kohdalla olemassa, onko pakkanen ja helle rajoittava tekijä aortaläpän takia liikunnalle? Mitä erityistä on otettava huomioon sepelvaltimo tautia sairastavan mainituissa oloissa?

19.1.2016
Kuntoilija

Aorttatekoläppä kyllä kestää kesät ja talvet, helteet ja pakkaset. Jos leikkaus tehtiin ajallaan, ilmeisesti sydänlihaskaan ei ehtinyt kärsiä vaurioita, ja ohitussuonet pitävät huolen sydänlihaksen verenkierrosta. Periaatteessa siis mitään rajoituksia ei tarvita. Pieni varaus kuitenkin: Kaikkia pieniä suonihaaroja ei välttämättä ole voitu ohittaa, joten lievää taipumusta sydänlihaksen hapenpuutteeseen on saattanut jäädä, vaikka ei välttämättä. Tämä voi tulla, jos on tullakseen, esiin äärioloissa kuten kovassa rasituksessa helteellä tai pakkasella. Omaa kuntoa voi kuitenkin järkevässä määrin kokeilla, ja jos mitään oireita ei ilmene, voi rasittaa itseään vapaasti.

19.1.2016

Mikko Syvänne
Mikko Syvänne
Kardiologian erikoislääkäri, professori

Rintojen pienennysleikkauksen vaikutukset sydämenn terveyteen

Mitkä ovat rintojen pienennysleikkauksen vaikutukset sydämen terveyteen?

Rintojen pienennysleikkauksen aiheita ovat yleensä niska-hartiaseudun kivut ja iho-ongelmat. Leikauksella ei ole suoranaisia sydänvaikutuksia. Sydänsairaus ja muut yleissairaudet voivat lisätä tämän kuten muidenkin leikkausten riskiä, jolloin muutoin aiheellisesta leikkauksesta saatetaan joutua luopumaan.

4.1.2016

Mikko Syvänne
Mikko Syvänne
Kardiologian erikoislääkäri, professori

Dementoituminen

Hei, olen 67-perusterve, liikunnaliilinen, vähän ylipainoinen nainen, on kolesteroli-, verenpaine- ja Marevan-lääkitys. Koen itseni nyt terveeksi. Minulle on tehty 4 x katetriablaatio Oyksissa, viimeinen 2 v. sitten, eka noin 8 v. sitten.Olen lukenut artikkelin ja tutkimustuloksia: että rytmihäiriöillä ja dementialla on syy-yhteys, itselläni on ollut tosi pahat ja vaikeasti hoidettavat, lääkkeet eivät onnistuneet. Nyt olen todella huolestunut kun olen huomannut itsessäni muistin huononemista ja olen helposti kiukkuinen ja äkäinen. Tiedän että ko. asiat liittyy alkavaan dementtiaan.
Kysyisinkin mitä pitäisi tehdä ja onko rytmihäiriöiden syy-yhteyksiä tutkittu? Itse olisin valmis vaikka johonkin pilottiryhmään ja myös tutkimuksiin, kun on tehty monta ablaatiota, jotka ovat auttaneet pysymään hengissä (viimisessä ablaatiossa oli myös flutteri). Vastauksesta kiitollinen.

26.12.2015
Dementoitumisen aito pelko

Sydän- ja verisuonisairauksilla ja niiden riskitekijöillä on tilastollinen yhteys myös muistisairauksiin eli dementiaan. Tämä yhteys on helposti ymmärrettävä niiden muistisairauksien osalta, jotka johtuvat aivojen verenkiertohäiriöistä ja pienistä aivoinfarkteista, jotka eivät ilmene esim. halvausoireina. Yllättävämpää on, että yhteys on myös Alzheimerin tautiin, jota on aiemmin pidetty pikemmin aivojen rappeutumis- kuin verenkiertosairautena.

Tilastollinen yhteys ei kuitenkaan merkitse väistämätöntä kohtaloa. Terveellinen ravinto ja liikunta ja todettujen sairauksien hyvä hoito torjuvat tehokaasti myös muistisairauksia. Näyttää siltä, että kysyjän kohdalla sairauksia onkin hoidettu huolella. Jos herää vakava epäily alkavasta muistisairaudesta, on syytä hakeutua tutkimuksiin tarkan diagnoosin ja sen mukaisen hoidon saamiseksi – tai turhan huolen häivyttämiseksi.

En suoralta kädeltä tiedä käynnissä olevan tieteellisiä tutkimuksia, joissa tutkittaisiin rytmihäiriöiden ja muistisairauksien välisiä yhteyksiä. Vapaaehtoisia tällaisiin tutkimuksiin etsitään yleensä tunnettujen potilaiden keskuudesta ja sanomalehti-ilmoituksin.

30.12.2015

Mikko Syvänne
Mikko Syvänne
Kardiologian erikoislääkäri, professori